18.12.2016

Miksi hevonen jännittyy?

Tämä kirjoitus pohjautuu aiempaan blogikirjoitukseeni vuodelta 2012.
Nykyisin olen oppinut asiasta lisää ja syventänyt tietämystäni vuosien aikana, niin päätin kirjoittaa kokonaan uuden kirjoituksen aiheesta. Aiempi blogikirjoituksen otsikko oli: "Tavoitteena tyyni hevonen, mutta miksi hevonen jännittää?"

Alla olevassa kuvaajassa esitetään todennäköisiä syitä hevosen hetkelliselle jännittymiselle tai pitempikestoiselle jännittämiselle. Jännittymisellä tarkoitetaan hevosen valmiustilan kohoamista, jolloin jostain syystä hevonen kokee joko epämukavuutta, kiihtymistä, turhautumista tai pelkoa.



Ensimmäisellä pystysarakkeella on koottuna ihmisen toiminnasta ja koulutusmenetelmistä johtuvia jännittymisen syitä. Jännittyminen voidaan estää huomioimalla tunne-ehdollistuminen ja käyttämällä koulutusmenetelmiä, jotka eivät lisää hevosen jännittymistä. Näihin kuuluvat oikein käytetyt vahvisteet.
Lisäksi on tärkeää huomioida, että jokainen ihminen kouluttaa hevosta halusipa tai ei.
Hevonen on kuin taulu, johon jokainen jättää oman siveltimen jälkensä.
Tässä sarakkeessa itseäni kiinnostaa kovin: peilisolujen vaikutus lajienvälisessä kommunikoinnissa kuten tunteiden tarttuminen. Voiko ihmisen stressi tarttua hevoseen yhtä vahvasti kuin ihmisten välinen stressi?

Toisella pystysarakkeella on yleisiä syitä, joita en osannut lokeroida hienommin.
On tärkeää tunnistaa miten erottaa kivulias hevonen kivuttomasta.
Fyysinen tasapaino edesauttaa henkistä tasapainoa (turvan tunnetta). Tähän kokosin hieman tasapainokysymyksiä, joihin olisi hyvä etsiä yhä tarkempia vastauksia jokaiselta ratsastuskerralta.
Mitkä ovat tasapainoisen hevosen tunnusmerkit?
Miten erotan hyvässä tasapainossa oleva hevonen liikkuu verrattuna huonossa tasapainossa olevaan?
Milloin hevonen on riittävässä tasapainossa harjoitteiden vaatimustasoon nähden?
Miten voi auttaa hevosen kohti tasapainoa?
Osaako hevonen tasapainoon tarvittavat pyynnöt?
Onko hevosen joustavuus riittävä asentoihin, jossa tasapainon säilyttäminen on mahdollista?

Kolmannella pystysarakkeella on hevosen ominaiskäyttäytymiseen ja käyttäytymistarpeisiin liittyviä jännittymisen syitä. Näihin voidaan vaikuttaa elinolosuhteiden valinnoilla, kuten millaisissa olosuhteissa hevonen asuu. Onko talli ja ulkoilutilat hevosen vain säilytystä varten? Vai tukevatko nämä olosuhteet hevosen luontaisia käyttäytymistarpeita ja parhaimmillaan myös kehittymistä siinä tehtävässä missä hevonen ihmisen kanssa toimii.

Miten hevonen säilyttää tyyneyden?

Tyyneys tarkoittaa hevosen levollisuutta, turvantunnetta, jossa oppiminen on nopeaa ja käyttäytyminen luontaisesti lähellä ihmisen kannalta toivottavaa käyttäytymistä. Tyyneyden tila ei tarkoita laiskuutta tai sammuneisuutta. Tyyneydellä tarkoitan pelon ja jännityksen poissaoloa.


Mikä on hevosen kokonaismielentila?

Pohjimmiltaan jokainen hevonen on pakeneva saaliseläin ja reagoi luontaisesti herkästi ympäristöön ja muihin muutoksiin. Hevoselle on luontaista suhtautua epäillen ja huolestua uusista asioista.
Hevosten kanssa kannattaakin muodostaa kuva kokonaismielentilasta, jolloin lyhytkestoisella ympäristön tarkkailulla, ei ole suurta vaikutusta jos muuten mielentila on pääsääntöisesti vihreällä.

Mutta päivittäin toistuvalla voimakkaalla lyhytaikaisellakin jännittymisellä tai pelolla taas on suuri merkitys hevosen hyvinvointiin ja terveyteen. Tällöin elimistö ei pysty poistamaan stressihormonia samaa tahtia kuin elimistö sitä tuottaa. Tällöin hevosen kokonaismielentila alkaa siirtyä keltaiselle jopa punaiselle. Tällöin hevonen alkaa voida huonosti ja se voi näkyä erilaisina käyttäytymishäiriöinä myös tallissa kuten imppaamisena, puunpuremisena, kutomisena, pyörimisenä.
Hevosen käyttäytymistä ja elehtimistä eri ympäristöissä kannattaa tarkkailla, ja muodostaa kuva hevosen kokonaismielentilasta:

  1. ulkoillessa vapaana
  2. tallissa yksin
  3. tallissa ihmisen seurassa
  4. ratsastuksessa/käytössä 

Tavoitteena tyyneys

Tavoitteeksi kannattaakin asettaa kokonaismielentilaksi hevosen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn säilymisen vuoksi tyyneyden tila, vihreä alue.

Nautamaailmassa mielentila näkyy kukkarossa. Peloton nauta tuottaa maitoa paremmin kuin lypsyrobottia jännittävä nauta. Tämän takia nautojen suhtautuminen lypsyrobottiin on hyvä olla positiivista.

En tiedä onko tätä hevosmaailmassa millään tutkimuksella vielä osoitettu, mutta väitän omana mutuna, että peloton hevonen ei ilmennä kipueleitä ja tarvetta eläinlääkärintutkimuksiin niin usein kuin kokonaismielentilaltaan jännittynyt lajitoverinsa. 

Sama pätee myös ihmisiin, on todistettu tieteellisesti, että mielentilan vaikutus ihmisen terveyteen ja tuottavuuteen työelämässä on tieteellistä faktaa. 

Hevosen jännittymisellä on useita eri ilmenemismuotoja

Jännittymisen (keltainen alue) erilaiset ilmenemismuodot ovat kuvattuna SRL:n hevosten hyvinvointikiertueeltakin tutulta valmiustilaympyräkuvaajalla.

.


Tunne-ehdollistuminen jätetty huomioimat
ännittäminen koulutettu osaksi toimintaa ihmisen kanssaunne-ehdollistuminen jätetty huomioimatta