11.12.2016

Hevosyhteisön kollektiivinen älykkyys

Nämä asiat nostin esille SRL:n ratsastusfoorumin puheenvuorossani. Tähän kirjoitukseeni olen lisännyt hieman muitakin ajatuksiani. 
Olen pohtinut paljon hevosten hyvinvointi asiaa ja todennut, että yksi tärkeä tekijä tässä kokonaisuudessa on meidän ihmisten vointi sekä yksilönä että yhteisönä.

Maailma muuttuu


Osallistuin 9.11.2016 tutkijatohtori Jussi Lehtosen luennolle, jossa hänen puhui avustajaeläinten käytöstä tulevaisuudessa. Hän esitti pysäyttävän kuvaajan itsestäänselvästä asiasta, jota en ole riittävän tarkasti ymmärtänyt. Nimittäin siitä valtavasta muutosnopeudesta, jossa koko maailma ja me ihmiset olemme. 
Maailma on kiihtyvässä muutoksessa varsinkin tieteellisen tutkimuksen ja teknologioiden kehittymisen osalta. 

Hevos- ja eläintutkimus

Yksi suuren harppauksen viime aikoina tehnyt tieteenala on eläintutkimus ja eläinten tunteet, eläinten kyky hahmottaa maailmaa. 
Hevostutkimuksessa on edetty myös suurin harppauksin ja mm. hevosten kipuilmetutkimus on muuttanut käsitystämme hevosten kivuntunnistamisesta. 
Uusia tutkimuksia mm. koulutusmenetelmistä, elinoloista ja niiden vaikutuksesta hevosten hyvinvointiin. 

Olin marraskuun viimeisenä viikonloppuna 2016 eläintenkouluttajat ry:n järjestämässä koulutuksessa, jossa kerrottiin rajakoirien koulutuksesta. Se oli erittäin mielenkiintoinen, sillä se kertoi muutoksesta joka on tapahtunut virkakoirien koulutusmenetelmissä. Rajakoiria ei enää kouluteta pakotteita käyttäen vaan positiivisesti vahvistaen halutussa mielentilassa. Alun haasteiden ja vastustuksen jälkeen on havaittu sekä koirankouluttajien että koirien hyvinvoinnissa on tapahtunut muutos parempaan. Anna Kilpeläinen kirjoitti luennosta lyhyen yhteenvedon, tässä linkki siihen: Lue tästä linkistä lisää

Pysymmekö mukana muutoksessa?



Tähän tarvitaan vahvaa oppimiseen orientoitunutta yhteisöä, jolle muutos on luonnollinen tila. Tarvitaan hevosyhteisön parviäly, joka on paljon enemmän kuin yksittäisten tekijöiden summa. 
Tällainen yhteisö on innostuksen tilassa toimiva, toisia kannustava, useita näkökantoja pohtiva ja tarkasteleva yhteisö, jossa yksilöt voivat kokea psykologista turvantunnetta. Yksilö uskaltaa esittää omia näkökantojaan yhteisössä ja olla osana yhteisön kehitystä. Jos yhteisössä koetaan torjutuksi tulemisen tunnetta, ristiriitoja, niin yhteisö ei pysy kehityksen mukana niin monipuolisesti ja eri näkökantoja tarkastelevana, kuin yksilöitä omiin vahvuuksiin kannustava yhteisö.




Seuraavassa kuvaajassa esitetään, että muitakin tiloja yhteisöllä voi olla: 
Yhteisö voi olla myös tyytyväisyyden tilassa (oikea alakulma), jolloin kuvittellaan muutoksen olevan tarpeetonta. 
Yhteisö voi olla lamaantumisen, lähes opitun avuttomuuden kaltaisessa tilassa (vasen alakulma), jolloin se ei pysty muuttumaan.
Yhteisö voi olla paniikinomaisessa stressaantuneessa tilassa (vasen yläkulma) , jossa muutos pusketaan läpi vastaanottamatta uusia näkökulmia asioihin. Tästä asiasta puhui hyvin ja ymmärrettävällä kielellä aivotutkija Minna Huotilainen tässä youtube videossa. Olen suositellut tätä videota useasti aiemminkin. Siinä kerrotaan mm. stressin tarttumisesta ja peilisolujärjestelmästä.


Kehittelin yllä olevan kuvaajan Frank Martelan todella kiinnostavien luentojen perusteella. Suosittelen osallistumaan niihin tai kuuntelemaan youtubesta näitä. 

Suomi esimerkki muulle maailmalle?

Suomi on edelläkävijä useilla eri aloilla maailmassa. Miksemme voisi näyttää esimerkkiä myös hevosten hyvinvointi asioissa? Tämän ajatuksen esitti jo useita vuosia sitten minulle yksi innovatiivinen hevosihminen keskustellessamme hevosten hyvinvoinnista ja käytettävistä koulutusmenetelmistä.
Olemme korkealle koulutettu maa ja sen takia me haluamme pitää huolta myös eläimistä ja me hevosharrastajat ennen kaikkea hevosista.
On näkemykseni mukaan täysin mahdollista yhdistää nykytietämyksen mukainen hevosten hyvinvointi ja korkea suorituskyky. Se vaatii taitoa eri osa-alueilla, joita kaikkia meillä Suomessa löytyy, kun eri alojen osaajat yhdistämme voimavaramme. Tarvitaan eläintenkoulutuksen, opettamisen ja ratsastuksen ammattilaisia jotka jakavat toisilleen tietotaidot ja kehittävät uusia innovatiivisia menetelmiä.

Osaaminen ja tietotaito

Uskon, että yksi oleellinen tekijä on ymmärtää, että meillä jokaisella on valtavasti tietoa ja taitoa useista eri hevosalan osatekijöistä. On tärkeää nähdä oma arvonsa tässä hevosyhteisössä omine erikoisosaamisalueinemme. Koetaanko hevosyhteisössä, että täällä uskaltaa nostaa omia näkemyksiä esiin psykologisesti turvallisissa olosuhteissa? Jos psykologinen turva puuttuu oman tiedon levittäminen täytyy tehdä joko hyökkäämällä tai sitten vetäytymällä. Näin saattaa jäädä valtavasti tietoa hyödyntämättä, joka auttaisi ihan jokaista hevosta ja ratsastajaa.

Jokainen opettaa jokaista

Meillä jokaisella, sinulla ja minulla, meillä kaikilla on oma paikkamme ja tehtävämme tässä yhteisössä. Jokainen voi opettaa toiselle jotain tärkeää! Kuten myös jokaiselta hevoselta voimme oppia uusia asioita. Itse opin valtavasti käytännön taitoja, kun joudun venymään oman osaamiseni äärirajoille. 

Jokaisella valinnalla on merkitystä

Olemme jokainen tärkeitä tälle hevosyhteisölle! Me yhdessä luomme tulevaisuuden ja ihan jokainen meistä vaikuttaa siihen millainen tulevaisuus hevosilla ja ratsastuksella on, jokaisella vähäpätöisimmäntuntuisella valinnalla on vaikutusta siihen millainen tulevaisuus meillä ja hevosilla on.

Kollektiivinen älykkyys

Haluan kannustaa meitä näkemään itsemme osana suurempaa kokonaisuutta. Haluan nostaa tähän vielä termin kollektiivinen älykkyys, jonka toivoisin olevan hevosyhteisön päätavoite. 

Haluamme nostaa yhteisömme yhteistä älykkyyttämme omalla panoksella, kehitämme itseämme tietäen, että se on hyödyksi kaikille meille ja ennen kaikkea hevosille. Teemme yhdessä töitä yhteisen päämäärämme eteen.

Yhteinen päämäärä, joka tukee itselle merkittävää päämäärää

Kannustan meitä yhdessä luomaan sekä yhteisen että henkilökohtaisen vision, päämäärän.  Kun olemme sitoutuneet itsellemme merkittävään päämäärään samalla edistäen yhdessä hevosten hyvinvointia nykytietämyksen valossa, niin jokaisen oma tavoite edistää tätä yhteistä päämäärää.




Pedagoginen hyvinvointi



Kun hevosemme voi hyvin, voimme taatusti myös itse paljon paremmin, verrattuna tilanteeseen, jossa toimisimme hiljaa kärsivän hevosemme kanssa. 

Nykypäivänä puhutaan pedagogisesta hyvinvoinnista, jossa sekä opettajan hyvinvointi että oppilaan hyvinvointi nähdään yhteisen hyvinvoinnin mittarina. Nostaisin hevosten ja eläinten kanssa toimiessa pedagogisen hyvinvoinnin kuvaajaan myös hevosen hyvinvoinnin.