3.12.2015

Hymyä huuleen ja haasteita päin ratsastajat. =D


Joskus on mukava märehtiä itsesäälissä, mutta kannattaa huolehtia, ettei se jatku pitkään!

Asenne on valintakysymys.

"Luovutan, hanskat tippuu käsistä." Hyvä niin, jos ne on hankaluuksien hanskat. =)

Seuraavana päivänä voi valita mahdollisuuksien hanskat käsiinsä ja kohdata tämän tilanteen mahdollisuutena oppia. Toistaalta joskus tulee eteen selittämättömän surkeuden päiviä, jotka ovat pakollisia notkahduksia ratsastajan kehittymisen matkalla. 
Itselläni on kokemus, että juuri nämä päivät laittavat omaan kehitykseen potkua, kun lähtee purkamaan tilannetta ja ottaa opiksi: ei toista samaa toimintamallia, joka johti ahdistumisen tunteeseen.

Tässäpä tämän hienon lajin suola ja pippurikin.
SRL:n hevosten hyvinvointiluento Pasilassa Valotalolla tänään klo 17-21!
Ahdistus iskee, jos emme näe ratkaisua tilanteeseen, mutta hyvät ystävät kannattaa muistaa:
Paulo Coelhon mietelause: "Suorat tiet eivät tee taitavia kuskeja"

Kysymyksiä pohdittavaksi

Kiitos Katja tästä blogikirjoituksesta: Itselleni tämä kirjoitus ja kiinnostukseni pedagogiikkaan ja positiiviseen psykologiaan herätti kysymyksiä:

Kuka asettaa harjoittelulle päivän tavoitteet?
Voiko jonkun päivän tavoite ollakin matalampi kuin toisen? 
Olenko asettanut omat tavoitteeni itse vai ohjaako ulkoinen paine minua tavoitteiden asettamisessa? 
Otammeko päivän tavoitteen asettamisessa huomioon sen päivän oman henkisen ja fyysisen kunnon, sen lisäksi otanko huomioon hevoseni päivän henkisen ja fyysisen kunnon? 
Tiedämmekö lopputavoitteen, jota kohti olemme menossa hevosen kanssa?
Ratsastus koostuu valtavasta määrästä osataitoja, sekä hevosen että ratsastajan kannalta. 
Nämä kaikki olisi onnistuttava joka päivä, jotta itse suorite onnistuu.
Onko lopputavoite paloiteltu helposti opittaviin kokonaisuuksiin? 
Osaako hevonen siltä vaadittavat osataidot?
Osaako ratsastaja omalle tasolleen vaadittavat osataidot?

Oman näkemykseni mukaan: Mikä tahansa tekijä, joka ei ole kyseisenä päivänä tasapainossa, niin voi rikkoa ratsastuksessa vaadittavan harmonian ja herkkyyden. Jos epätasapainossa oleva tekijä löydetään, niin harmonia palautuu ja kaikki muuttuukin sulavaksi ja yhteistyönvirraksi.

Mintin ohjeet ratsastajille:

Vaadi itseltäsi paljon, mutta älä liikaa. 
Uskalla laskea vaatimustasoa hankalina päivinä.
Uuden oppiminen on työlästä ja vaatii aikaa ja paneutumista. Tee oppimistekoja, anna sinulle luotettavien opettajien ohjata sinut hyviin oppimistekoihin! 
Hyvä opettaja/valmentaja huomioi aina oppilaan lähtötason, antaa kannustavaa palautetta kehittymisestä ja ohjaa sopivilla omalle tasolle soveltuvilla harjoitteilla oppimistekoihin. 
(Ratsastuksessa on haasteellista, sillä opettaja joutuu miettimään nuo kolme tekijää aina sekä hevosen että ratsastajan kannalta.)
Jos kehityksesi tyssää, niin luultavasti syy tähän löytyy perusasioista, jotka on syytä tarkistaa.
Anna itsellesi aikaa oppia, tämä laji on yksi vaikeimpia urheilulajeja!
Nauti tästä oppimismatkasta! Välillä tulee vastaan haasteita, mutta ne on tehty ratkaistaviksi. 
Näe haasteet mahdollisuuksina oppia. Haasteesta löytyy kysymys, etsi sille vastaus joko itse tai opettajien kanssa.

Etsitään puutteellinen osatekijä, ei syytellä

Pitkällä aikajänteellä ei ole hyötyä syyllistää itseään huonoksi tai hevosta kurittomaksi, sillä siitä ei ole hyötyä kehittymisen kannalta. Kun pilkomme suoritteen palasiin, niin yleensä löytyy ongelman aiheuttava osatekijä, tällöin pääsemme ratkaisemaan haasteen.

Jo maalaisjärkeni käyttö kertoo, että ihmisen henkinen hyvinvointi kärsii, jos ratsastus on päivittäinen omantunnon muserrustapahtuma tai taistelu hevosen kanssa. Ratsastuksen ei todellakaan ole tarpeen olla sellainen. Tavoitteet on asetettava korkealle, mutta päivittäisen tavoitteen ei tarvitse olla kuin pieni askel kohti lopputavoitetta.

Ihanaa ratsastuksen oppimispolkua! Tämä on koko elämänmittainen polku, nautitaan ja opitaan!