Siirry pääsisältöön

Pakokäytös estää yhteistyön. Pakokäytös pähkinänkuoressa.

Kun toimimme hevosen kanssa, jolla on peloton ja jännittymätön mielentila ja joka osaa ihmisten maailmassa tarvittavat taidot, niin huomaamme toimivamme käsittämättömän yhteistyökykyisen ja hyväntahtoisen eläimen kanssa. 

Ratsastus hevosella, joka on mieleltään luottavainen ja vaatimustasomme ei ylitä hevosen fyysisiä rajoitteita, niin voimme kokea uskomatonta herkkyyttä, jolloin hevonen toimii ajatuksen voimalla. Hevonen ja ihminen on kuin yhtä. Tasosta riippumatta sellainen ratsastus on kaunista, kiinnostavaa ja lumoavaa. Toivon, että pääsette nauttimaan tuosta uskomattomasta, jopa liikuttavasta tunteesta tulevana vuonna! Toivon myös, että mahdollisimman moni pääsee näkemään ratsastusta, jossa tuo kaunis ihmisen ja hevosen tasapuolinen yhteistyö näkyy ja hyväntahtoisuus toista kohtaan on nähtävillä. 

Tässä on koottuna kuvia, joissa on teoriaa pakokäytöksen ymmärtämiseksi kaikkien blogini lukijoiden iloksi.

Toivotan tämän kuvasarjan kautta kaikille ihanaa uutta vuotta 2015!  

Klikkaa kuvaa ja sitten käytä nuolinäppäimiä. =)



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännön haasteita vol. 2: ryntäilevä, ohjiin painava hevonen

Olen kohdannut usein hevosia, joiden ongelmana on ohjiin painaminen, kiirehtiminen, ryntääminen ja hätäileminen. Hevoselta ei puutu eteenpäin pyrkimystä, mutta rentous ja tasapaino ovat puutteellisia. 
Ratsastaja joutuu pitelemään hevostaan, jotta hevonen saadaan hallittua. Usein tilanne on se, että hevoselle hankitaan kovempia ja kovempia kuolaimia, jotka aiheuttavat ohjasotteiden rajuudesta riippuen enemmän tai vähemmän kipua hevoselle. Tilanne on kaukana ratsastuksen ihanteista.
Ryntäävä hevonen on jatkuvassa jännittyneisyyden tilassa, joka ei ole hevosen terveyden kannalta suotuisa tilanne, vaikka hevonen voimakeinoja käyttäen saataisiin hallittuakin. Ryntäävän hevosen lihaksisto ei toimi rentona eikä tuolloin hevonen saa kehostaan irti sitä mitä rentona ollessaan saisi. 
Stressi aiheuttaa henkisten ongelmien lisäksi lopulta myös fyysisiä vaivoja mm. mahahaavaa ja ryntäilyn tuloksena syntyvät myös jalkojen vammat kuten jännevammat ja nivelvaivat, kun jännittynyt hevonen ei kuunte…

Istunta ja apujen käyttö teoriaa esteille (George Morris kurssilta)

Istunta:
• Keskieurooppalainen ja Morriksen opettama amerikkalainen tyyli poikkeavat istunnan kannalta: Euroopassa käytetään paljon satulassa istumista (= istumista liikkeen takana) ja Morriksen tyyli perustuu istuntaan liikkeen mukana. Nykypäivänä myös useat eurooppalaiset ratsastajat käyttävät kevyempää istumistyyliä.
• Morriksen tyylissä istuntaa käytetään liikkeen mukana, hyvin harvoin ja harkitusti liikkeen takana. Koskaan ei ratsasteta liikkeen edessä.
• Istunta liikkeen mukana antaa hevoselle vapauden käyttää selkäänsä pyöreämpänä hypyissä.
• Morris painotti, että hevosen selkä on hyvin herkkä, ja ratsastaja ei saa huonolla kehonhallinnallaan tömähdellä hevosen selkään. Hyvä esimerkki on ratsastajan tömähtäminen satulaan pidätteen aikana, tällöin ratsastajan istunta jäykistää hevosen selän.
Morris suosii istuntaa liikkeen mukanaLiikkeen mukana istunta 
= jatkuva etunoja, jonka kulma riippuu askellajista ja tarpeesta.
Tällöin ei istuta pakaroiden päällä, lonkkakulma on suljettu…

Hevosen hyvinvointi ja tunteet kouluttamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Tämä kirjoitus on syntynyt käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkäri Tuulia Applebyn luennon inspiroimana. Luentoa seurasi etänä yli 350 kuuntelijaa.  Luento järjestettiin 2.6.2020.
Luennolla käsitellyt taustakysymykset: Mikä saa eläimen käyttäytymään tietyllä tavalla?
Mitä eläimen aivoissa tapahtuu eri tunnetiloissa? Tietoja eläinlääkäri Tuulia ApplebystaSveitsissa opiskellut eläinlääkäriksiEnglannissa jatkokoulutus käyttäytymiseen liittyenSomerolla oma praktiikka: Linkki AB-klinikalle3-4 vuotinen kliininen käyttäytymistiede: käytösongelmien ratkaisu Mitä luennolla käsiteltiin Fyysinen ja psyykkinen tasapaino ja epätasapaino
Fyysinen ja mentaalinen tasapaino, eli homeostaasi, on terveen elimistön tila.   Tilanne, jossa keho ja mieli eivät ole tasapainossa on elimistön stressitila. Homeostaasin toimiessa elimistö palautuu takaisin tasapainoon. Pitkäaikaisessa stressitilassa elimistö ei palaudu tasapainotilaan.
Tunteet
Miten tunteet vaikuttavat käytökseen?Hevosilla (kuten muilla eläimillä…