21.2.2014

Perustuntuman jännittäminen aiheuttaa helposti negatiivisen kierteen (LINKKEJÄ VIDEOIHIN)

Hevosen luottavainen suhtautuminen perustuntumaan on hyvien pidätteiden ja muiden ohjasotteiden ymmärtämisen ja rentona suorittamisen kannalta olennainen osa hevosen koulutusta. Jos tässä on puutteita, niin se aiheuttaa useita eri ongelmia. Jos ongelmien pohjimmainen syy korjataan, niin koulutus voi jatkua ilman jännittyneisyyttä ja tällöin koulutus etenee nopeammin ja tehokkaammin.

Perustuntuman jännittämiseen liittyviä ongelmia ovat mm.

  • haasteet vastata pidätteisiin 
  • hevonen painaa ohjaa vasten
  • hevonen rullaa kuolaimen taakse 
  • ohjauksessa voi olla haasteita
  • yleinen valmiustilan kohoaminen (keltaisella alueella)


Ratsastajan on tärkeä tietää, että on kätensä kautta tekemisissä äärimmäisen tuntoherkän kohdan kanssa, johon on suhtauduttava äärimmäisellä herkkyydellä. Carde puhuukin ratsastajan käden olevan kuten tarkka-ampujan käsi, jonka on oltava samalla tarkka ja herkkä.

Usein näkee perustuntumaongelman  johtavan lisähaasteisiin, joita koitetaan korjata voimankäytöllä ja kovemmilla kuolaimilla hevosen suussa.

Ensin kannattaa kuitenkin miettiä, ettei kyseessä voisi olla itseään ruokkiva negatiivinen kierre:
Hevosen jännittynyt suhtautuminen perustuntumaan, liian kovakouraiset otteet tai nykimiset hevosen suusta saavat hevosen valmiustilan kohoamaan. Valmiustila saa hevosen kiirehtimään ja huonoon tasapainoon ratsastuksen kannalta. Tällöin hevosen kehonhallinta on hevoselle itselleenkin vaikeaa. Rajusti alkava pidäte voi laukaista hevosen vastarefleksin, jolloin opitun toiminnan sijaan hevonen puskeekin päin kuolainta refleksin laukeamisen vuoksi, jonka kovakourainen ratsastaja sai laukeamaan. Refleksi peittää aina alleen opitun, joten hevonen ei voi reagoida apuun halutusti vaikka osaisikin.

Ensimmäisenä tutki maasta käsin:
1) Suhtautuuko hevonen luottavaisesti perustuntumaan. Tällöin hevonen ei väistä pään asennollaan ohjien tuntumaa, hevonen ei kisko ohjia käsistä, ei ala aukomaan suuresti suutaan tai leikkimään kielellään. Suun rennot "purkan puremisliikkeet", joita Taisto tässä esittää ovat normaaleita.

Katso video:
Perustuntuman tarkistus tässä linkki videoon.

Perustuntuma koulutetaan niin, että hevosen ollessa rentona perustuntumalla hevonen vapautetaan perustuntumasta. Tätä tehdään niin kauan, että hevonen ymmärtää rentouden tuottavan vapautuksen. Jos hevonen ei osaa rentoutua tässä vaiheessa, niin täytyy palata vielä askel taakse päin ja katsoa missä vaiheessa jännityksen eleet alkavat ja se kohta, mistä jännitys saa alkunsa on uudelleen koulutettava.

Jos havaitset tässä haasteita, niin ennen kuin hevonen voi rentoutuneesti vastata pidätteeseen tai kaulan asennon muutoksiin, niin tämä vaihe tulisi kouluttaa hevoselle. Eli tottuminen ja luottaminen perustuntumaan ovat kaikkien ohjista suoritettavien apujen lähtökohtana.

Kun hevonen on luottavaisesti perustuntumalla, ohjien aiheuttama paine vapautuu kokonaan. Lopulta perustuntuman tulisi olla hevoselle palkintotila, johon avut myödätään ja johon hevosen ei kuulu reagoida ärsykkeenä.

Jokaiselle hevoselle tulee kouluttaa pidäte.

Ymmärtääkö hevonen pidätteen?
http://www.youtube.com/watch?v=28pCLMr7bLk

Kun hevonen on luottavainen perustuntumalla, niin on tärkeä, että hevonen oppii vastaamaan pidätteisiin jännittymättä, kaulaa lyhentämättä, leukakulmaa sulkematta tai muuttamalla kaulan asentoa alaspäin.

Hevoselle tulisi kouluttaa, millä tavoin se vapautuu ohjasotteiden aiheuttamasta kevyestä paineesta (negatiivinen vahviste). Hevosen vastatessa pyyntöön paine vapautetaan välittömästi. Jos pyyntö voidaan aloittaa kevyeltä, joustavalta perustuntumalta, niin pyynnön aloitus on mahdollista suorittaa höyhenen kevyellä paineella. Jos pyynnön aloitusvoima on liian suuri, niin hevonen joko jännittyy tai hevosella laukeaa vastarefleksi, joka peittää opitut taidot alle.

Hevosen luottavainen suhtautuminen perustuntumaan on hyvien pidätteiden ja muiden ohjasotteiden ymmärtämisen ja rentona suorittamisen kannalta olennainen osa hevosen koulutusta.

Pidäte aiheuttaa useille hevosille vastaan painamista ohjiin tai äkkinäisen töksähtävän etuosasta suoritettavan jarrutuksen, josta ei ole hevosen koulutuksen ja tasolta seuraavalle kehittymisen kannalta hyötyä hevoselle. Usein tämä saa alkunsa jännittyneestä suhtautumisesta perustuntumaan tai liian kovakouraisesta ratsastuksesta, joka saa hevosen jännittämään pidätteitä.

Tässä hyvin pintapuoleinen raapaisu aiheeseen. Tuire Kaimion kirjasta löytyy pidätteen opettaminen selitettynä tarkasti. Suosittelen lukemaan ja tutustumaan sieltä tarkemmin aiheeseen, sillä pidätteeseen tulisi aina yhdistyä myös aktiivisuus. Anthony Paalmanin Training Showjumpers kirjasta löytyy ohjeet kuvineen pidätteen kouluttamisesta puolittain suojaseinää apuna käyttäen. Tätä koulutusta on useat pääseet näkemään myös Tuikun kursseilla.

Lopuksi tärkeää ymmärtää:
Perustuntumaan hevosen tulisi olla reagoimatta ärsykkeenä ja sen tulisi olla kuin "vaatteet päällä". Hevosen tulee tottua tähän. Perustuntuman tulisi olla kevyt, joustava ja jatkuva. Perustuntuman ansiosta saavutetaan juuri ohjasapujen hienosäätö. Ihminen voi säätää ohjan pituutta muuttamalla hevosen kaulan asentoja. Kaikissa pään ja kaulan asennoissa perustuntuman tulisi säilyä yhtä kevyenä ja joustavana.

Hevosen ei tulisi nojata ohjista ja käyttää ratsastajaa omina tukilihaksinaan. Hevosen ei myöskään tule paeta kuolaintuntumaa muuttamalla pään ja kaulan asentoja. Tätä olemme käsitelleet ja nähneet usealla Carden klinikalla.

Pidäte on taas ärsyke, johon hevosen tulisi reagoida. Meidän tehtävänä on kouluttaa, miten hevonen saa tämän ärsykkeen lakkaamaan omalla toiminnallaan. Lopulta tavoitteenamme on, että pidäte palautetaan perustuntumalle.

Ärsyke, josta hevonen ei osaa vapautua omalla toiminnallaan, aiheuttaa valmiustilan kohoamista ja saattaa pahimmassa tapauksessa ajaa hevosen opittuun avuttomuuteen.

Taisto hevosesta:
Taisto on ollut vuoden sairaslomalla loukkaantumisen vuoksi. Joulukuussa 2013 Taistoa on alettu kuntouttamaan varovaisesti. Taisto sai kesällä 2013 lopetustuomion, koska vtj oli todella huonona. Se nousi maasta vain 10 cm korkeudelle ja kavioiden hoito oli hankalaa. Mutta kiitos vakuutusyhtiön, Taisto on meidän ilonamme vielä. Itse olisin jo luovuttanut. Hevonen on äärimmäisen kiltti ja yhteistyöhaluinen. Taisto lähtee hommiin innokkaana ja välillä hörisee jopa ratsastettaessa. Taistolla voitin nuorten hevosten Pohjois-Suomen kouluratsastus mestaruuden ja saatiin kansallisilta kouluradoiltakin useampi ruusuke, kun Taisto oli 6 v.  Olen alkanut kisaamaan ja kouluttamaan Taistoa, kun se oli 5 v. Sitten ostin sen itselleni, koska tällä hevosella on paljon opetettavaa minulle, luottamus ja yhteistyö on jotain sanoinkuvaamatonta tämän hevosen kanssa. Kilpailutulokset ovat vain sivutuote ei päätavoite.