14.1.2014

Video-linkki Taisto-hevosen touhuihin ja vähän koulutusasiaakin.

Linkin videoissa touhuan Taisto-hevoseni kanssa. Videot on kuvannut ystäväni Anne-Mari Karjalainen 13.1.2014

http://www.youtube.com/channel/UCgqCrW5f6845mKLTbgVZR9w/videos

Taisto on ollut yli vuoden sairaslomalla. Nyt olemme aloittaneet testikuntouttamisen. Sairasloman alussa (yli vuosi sitten) aloitin espanjalaisen käynnin testikoulutuksen ja siitä muodostui Taistolle tosi mukava asia, jota se mielellään tekee.  Taistolla oli tosi vaikeaa liikkua pontevana eteenpäin, kun se oli kipeänä. Joten tämän harjoittelu ei sitä vaatinutkaan aluksi. Yli puolen vuoden totaalitauon jälkeenkin asia oli hyvin pysynyt mielessä.

Huomioin alusta asti koulutuksessa rauhallisen mielentilan (vihreällä alueella olemisen) tarkoin. Se johti tosi mielenkiintoiseen ja hauskaan havaintoon: aina kun näen, että Taiston mielentila alkaa kiihtymään ja pyydän siltä espanjalaista käyntiä -> hevonen rauhoittuu välittömästi. Hevonen on oppinut sekä taidon että mielentilan.

Hieman teoriaa vieressä olevasta kuvaajasta:
Mikäli huomaan keltaisen alueen käytöstä hevosta kouluttaessa, sen valmiustila on kohoamassa. Tällöin on vaara, että koulutan sekä mielen että lihasten jännittyneisyyttä hevoselle. 

Keltaiselle alueelle mennään mm:
  • Jos hevoselta vaaditaan enemmän mihin se on valmis 
  • Jos hevonen ei ymmärrä pyyntöä ja painetta lisätään silti
Hevonen viestittää eleillään omasta olotilastaan ja sen huomioiminen on todella tärkeää, jos todella haluaa kouluttaa hevoselle esim. kouluratsastussäännöissä (kohta 401) kuvattua ratsastusta.

Lue facebook-sivuiltani mielentila-asiasta lisää:

Palataan Taistoon:
Aluksi pyyntö espanjalaisen käynnin etujalan liikkeeseen tapahtui raipan koskettelulla jalkaan, seuraavana raipan kohottamisella ja nyt se on muuttunut käden nostoksi. Olen ollut todella tarkka että hevonen ei osoittele jalalla ihmistä, eli hevosta ei palkita omatoimisesta jalkojen nostelusta tai väärin suunnatusta jalasta. 

Koulutuksessa tällä hevosella (aivan kaikkien asioiden, myös ratsastuksessa) on hyödynnetty sekä positiivista että negatiivista vahvistetta. Teen siis kannattavaksi halutun asian joko sellaisella palkinnolla, jonka hevonen kokee palkinnoksi = positiivinen vahviste. Tai sitten vapautan käytetyn paineen, kun hevonen toimii haluamaani suuntaan. 

Tällä hetkellä espanjalaisen käynnin jalannoston pyynnössä nostan painetta napsuttamalla sormiani voimakkaammin ja lopetan sen kun hevonen vastaa pyyntööni. Ratsastajan avut toimivat samoin, niiden tulisi vaieta välittömästi, kun hevonen vastaa ratsastajan pyyntöön. Lisäksi pyyntöjen tulisi aina alkaa hyvin kevyesti, jottei hevonen jännity tai vetäydy kuoreensa. Ja kosketus liian kovana missä tahansa kehoa voi laukaista vielä vastarefleksin.

Selvästi hevonen joutuu espanjalaisen käynnin tahdin aikana harjoituttamaan tasapainoaan, jotta saa tehtyä useamman askeleen peräkkäin. Lapojen liikkuvuus varmasti paranee tällaisen harjoituksen myötä. 

Huonoja tapoja hevoselle ei ole näistä harjoitteista tule, jos kaikki asiat valmistellaan huolella. 
  1. Makupaloja ei koskaan saa kerjäämällä ja taskuille tulolla
  2. Namista luopuminen kuuluu päivittäisiin harjoitteisiin, jos välillä tulee palkittua hassuista suunnista hevosta.
  3. Mielentilan tulee olla tyyni ja rauhallinen, tästä huolimatta hevonen voi olla innokas ja innostunut.
  4. Omatoimisesta kuopimisesta ei koskaan palkita, vain pyynnöstä suoritettu liike johtaa palkintoon.
  5. Pyydetään vain vähän kerrallaan.