29.11.2013

Miksi hevonen käyttäytyy haasteellisesti?

Minulla on ollut pitkä tauko kirjoittelusta, koska olen nauttinut työnteosta ja nähnyt paljon ihania ihmisiä uusien mukavien hevosten kanssa.

On todella hienoa, kuinka monelle ihmiselle olen saanut opastaa, kuinka hevosten kanssa voi työskennellä yhteistyössä ja ystävällisessä hengessä.

Tiedän, että aina hevosten kanssa toimiminen ei tunnu siltä, että hevoset olisivat yhteistyökykyisiä, hyväntahtoisia ja lempeitä eläimiä. Tällöin tilannetta olisi hyvä tarkastella hevosen näkökulmasta ja välttää ihmismäiset tulkinnat. Jos emme osaa lukea tilannetta hevosen näkökulmasta, niin ratkaisutkaan eivät usein ole hevosystävällisiä ja ihmisille turvallisia. 

Alla esitettyjen asioiden ymmärtäminen, auttaa ajattelemaan asiat hevosen kannalta.

Haasteet, joiden vuoksi hevosten kanssa toimiminen ei aina tunnu helpolta:

1) Pakoreaktio. Hevosen pakoreaktiokäytöksen ymmärtäminen ja tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hevosia voidaan käsitellä hevosystävällisellä tavalla. Hevosen jännittynyt mielentila johtuu valmiustilan kohoamisesta, joka on luontaisen pakoreaktiokäytöksen aiheuttamaa. Kaikki asiat, jotka hevonen kokee epäilyttäväksi, hankalaksi tai asiat aiheuttavat hevoselle kipua, nostavat valmiustilaa ja saattavat nostaa pakoreaktio suuret muodot esille. Eri muotoja ovat muun muassa potkiminen, pään heittely, pystyyn hyppiminen, sivulle hyppääminen, ryntääminen, päälle puskeminen, puolustautuminen ja pukittelu.
VINKKI: TUTUSTU PAKOREAKTIOON! TIETOA SAATAVILLA SUOMEKSI TUIRE KAIMION KIRJALLISUUDESTA. KURSSITAN AIHEESTA MIELELLÄNI!


2) Hevonen ei ymmärrä ratsastajan pyyntöjä. Helposti kuvitellaan, että ratsastajan tehdessä avun oikein, niin hevosen tulisi vastata apuun oikein. Mutta joskus huomaan, että ratsastajat ovat unohtaneet, että hevonen tulee ennen tätä olettamusta kouluttaa ymmärtämään ratsastajan apuja. Mikään pyyntö tai apu ei ole hevosessa synnynnäisesti, joita ratsastuksessa käytetään.
Jos hevonen ei ymmärrä ja siltä vaaditaan kuitenkin, hevonen hätääntyy ja ilmentää pakoreaktion eri muotoja tilanteen mukaisella voimakkuudella. 
Hevosten kyky yleistää oppimiaan asioita on hyvin heikko. Ei kannata olettaa, vaikka hevonen olisi koulutettu, että se ymmärtäisi suoraan toisen ratsastajan apujen käyttöä. On hevosystävällisintä käydä läpi apu kerrallaan ja vaihe vaiheelta vaatimusta nostaen jokaisen kohdalla ennen kuin alkaa vaatia haastavia liikesarjoja. Hevonen oppii tuttuja asioita paljon nopeammin. Sama asia kannattaa huomioida missä tahansa muutoksessa: saman asian pyytäminen uudessa paikassa on hevoselle uusi asia -> kouluta hevonen samoin kuten aiemmin.
VINKKI: Hevosten oppimista on tutkittu tieteellisesti ja hevosen oppimisessa on tietyt lainalaisuudet, tunnethan nämä? Hevonen oppii jatkuvasti, vaikkei sitä tietoisesti kouluteta. Tämän vuoksi vaikket ole hevosen kouluttaja, niin kannattaa perehtyä ainakin pintapuolisesti hevosen oppimiseen.
Toki usein apujen käyttö voi myös olla epäselvää. Esim. ratsastajan heiluva jalka, joka johtuu kehon hallinnan puutteesta, turruttaa hevosen pohjeavuilta.
VINKKI: Istunnan hallinta johtaa apujen käytön hallintaan. OSALLISTU ISTUNTAKURSSEILLE!

3) Hevoselta vaadittava vaatimustaso on korkeampi kuin sen hetkinen fyysinen tai psyykkinen tila.
Hevosen kehittyminen ja koulutustason nostaminen on pitkäjänteistä ja useita vuosia kestävää puuhaa. Laadukas työskentely johtaa hevosen kehittymiseen vaihe vaiheelta. Kaikessa työskentelyssä on lähtökohtana hevosen sen hetkinen tilanne. Hevonen ilmaisee eleillään ja olemuksellaan onko vaatimustaso oikea. Jos vaatimustaso on liian korkea, niin hevonen ilmentää pakoreaktion erilaisia muotoja. Pakoreaktio vaikeuttaa hevosen oppimista ja jos hevonen oppii, niin se oppii virheellisiä liikeratoja, jotka eivät edistä oikeaoppista kokoamista tai syvien lihasten käyttöönottoa.
VINKKI: Seuraa hevosen eleitä ja olemusta. Usko hevosen lähettämät viestit, hevonen ei valehtele. Älä ylitä hevosen mukavuusalueen rajoja liian pitkäkestoisesti tai älä mene liian kauaksi mukavuusalueesta (siellä kohdataan pakoreaktio). Tyytyväinen ja rento hevonen oppii helposti ja painaa mieleen uudet asiat. Tuolloin hevonen muistaa oppimansa helposti. Jännittynyt ja pelkäävä hevonen ei pysty painamaan mieleensä asioita, joita sille yritetään  kouluttaa.

4) Vastarefleksi. Äkillinen paine missä tahansa kohtaa hevosen kehoa laukaisee vastarefleksin. Vatsarefleksi peittää alleen opitut taidot. Eli vaikka hevonen osaisi asiat täydellisen hyvin, liian raju apu tai pyyntö voi laukaista tämän refleksitoiminnon, joka estää hevosen vastaamasta pyyntöön ihmisen haluamalla tavalla. Esimerkiksi äkillinen paineen tunne hevosen suussa (ratsastajan istunta ei ole vakaa ja käden hallinta puutteellinen) laukaisee vastaan painamisen jarruttamisen sijasta.
Jotta vastarefleksistä aiheutuvat haasteet vältetään, niin avut tulisi aina aloittaa hellävaraisesti ja perustuntumalta.  = Ratsastajan tulee hallita istuntansa, jotta voi hallita apujen käytön ja tarjota vakaan perustuntuman hevoselle. Hevoselle tulee kouluttaa perustuntuma, jotta se ei sinällään ole ärsyke hevoselle.
Vastarefleksistä voi tulla opittu tapa, jos siitä koituu hevoselle jotain hyödyllistä.
VINKKI: Käytä ainoastaan voimistuvia apuja, jotka alkavat höyhenen keveydellä, mutta voimistuvat tarvittaviin mittasuhteisiin, jotta saat reaktion aikaiseksi. Käytä voimistuvia apuja ainoastaan tilanteissa joissa tiedät hevosen jo osaavan asian.

5) Hevonen voi oppia ongelmakäytöksen olevan sille hyödyllistä
Hevonen ajattelee paljon yksinkertaisemmin kuin me ihmiset. Tärkeää on ymmärtää, ettei hevosella ole arvoja. Hevonen tekee itselleen kannattavaa asiaa ja välttelee tekemästä itselleen kannattamattomia asioita. Hevonen ei sisäisesti tiedä, mitä me ratsastajat haluamme sen tekevän.
Kun jokin meidän mielestä väärä tai ongelmallinen käytösmalli helpottaa hevosen tilannetta edes hyvin pieneksi hetkeksi ja tämä toistuu useamman kerran, hevonen oppii oman toiminnan kautta vaihe vaiheelta käytöstä suurentaen toimimaan hankalasti.
Hevonen voi oppia pukittamisen tai pään alas vetämisen olevan tehokas temppu keskeyttää raipan läpse. Alkuperäinen syy on ollut, että hevoselle on käytetty raippaa ennen kuin sille on selitetty, miten raipan aiheuttamasta paineesta vapaudutaan ihmisen haluamalla tavalla. Hevonen on kehittänyt paineesta vapautumiseen oman version, joka ei ole kovinkaan mukava meidän ratsastajien kannalta, mutta kovin tehokas ja kannattava hevosen omasta mielestä. Tämä asia olisi vältetty, jos hevoselle olisi koulutettu oppimisen lainalaisuudet huomioiden raippamerkistä vapautuminen.  Nyt hevonen kärsii koko elämänsä ajan tästä koulutusvirheestä ja hevonen tulkitaan huonokäytöksiseksi jästipääksi ja sitä kovistellaan tämän käytöksen takia aivan turhaan.
Hevonen voidaan aina uudelleen kouluttaa ja se olisi tässäkin tapauksessa suotavaa. Mutta meidän on tärkeä ymmärtää, että hevonen palaa aina ongelmatilanteissa ensiksi opittuun käytösmalliin. Ja hevonen ei itsestään uusia toimintamalleja osaa keksiä.
VINKKI: Ajattele asiat kuten hevonen. Mieti, että kaikki mitä haluat hevosen tekevän, tehdään hevoselle kannattavaksi. Silloin täytyy tietää, mitä hevonen oikeasti haluaa ja mitä haluamme itse kouluttaa hevoselle. Kun hevonen pinnistelee jossakin liikkeessä, se saa pinnistelemällä asian loppumaa. Emme vie tilannetta niin pitkälle, että hevonen alkaisi vastustella. Tällöin koulutamme yritteliäisyyttä vastustelun sijasta. Kun koulutamme pinnistelystä (mukavuus ja epämukavuusalueen rajapinnalla olemisesta), niin hevonen automaattisesti kehittyy omien rajojensa sanelemana. Pakoreaktiokäytös varhaisemmissakaan muodoissaan ei ole koskaan mukavuusalueella, siinä tilanteessa ei kannata koskaan kouluttaa hevoselle mitään uutta.

6) Kipukäytös
Hevonen, joka on kipeä ilmentää kipukäytöstä, jota saattaa olla vaikea havaita. Hevoset peittelevät varsinkin jännittyneenä kipujaan. Kipu aiheuttaa pakoreaktion eri muotoja. Pitkään jatkunut kipuun tottuminen aiheuttaa opittua avuttomuutta.

VINKKI: lue lisää opitusta avuttomuudesta Annan blogista!  http://annakilpelainen.wordpress.com/2013/10/27/rauhallinen-vai-opitusti-avuton/

Tämä kirjoitus on yksi osa kolmesta jutusta, jotka kaikki liittyvät pakoreaktioon.
Muut jutut löydät tästä:
http://mintti.blogspot.fi/2013/11/ratsastushaasteita-paikkojen-saikkyminen.html
http://mintti.blogspot.fi/2013/11/mita-jokaisen-ratsastajan-tulisi-tietaa.html