Siirry pääsisältöön

Tapauskertomus: Peppi -tamma ei enää potki

Peppi –tamma ei enää potki

 
4-vuotias suomenhevostamma Peppi käyttäytyi hoito-, kengitys- ja harjaamistilanteissa hyvin vaarallisesti ihmistä kohtaan. Se potki lehmänsivupotkuja kohti ihmistä, kun hevosta käsiteltiin. Etujalat kuopivat maata. Vaikka Peppi oli kahdelta puolen kiinni, niin tilanne oli uhkaava ja takaosan luo meneminen oli vaarallista. Hevonen puski päin ihmistä ja potki LUJAA. Etuosaa joutui myös varomaan.

Kuriton nuori tamma?

Onko kyseessä kurittomuus, jonka voi rankaisemalla saada loppumaan? Vai onko tamma luonteeltaan vihainen? No ei kumpikaan. Peppi tamma on oppinut, että on parasta puolustautua suoraan ja kovimmilla panoksilla. Tämä on yksi esimerkki, miten pakoreaktio aiheuttaa erilaisia käytösongelmia. Peppi hevosella pakoreaktion muoto näyttäytyy suoraan äärimmäisen voimakkaana ilman pienimpiä vaiheita. Tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan hevosen kanssa, jos hevosen kokemukset ihmisen kanssa toimimisesta ovat negatiivisia. Eli Peppi-hevosen käytösongelmat kielivät aiemmista hankalista kokemuksista, joista hevonen on selviytynyt puolustautumalla, ja toisaalta hevonen odottaa ihmisen käyttäytyvän sitä kohtaan rajusti ja voimaa käyttäen.

Pelkäävä Peppi

Peppiä alettiin käsitellä kuten pelkäävää hevosta. Periaate, jota jokaisen kannattaa noudattaa: hevoset ovat hyväntahtoisia eläimiä ja haluavat tehdä yhteistyötä, mikäli hevosille annetaan siihen mahdollisuus. Hevosen kanssa toimiessa ei käytetä voimakeinoja tai karjumista, koska nämä asiat saavat hevosen pelkäämään yhä enemmän. Mitä enemmän hevonen pelkää, sitä voimakkaampi on pakoreaktio, eli tässä tapauksessa puolustautuminen.

Pelkäävä hevonen on vaarallinen

Ensimmäinen käsittelykerta oli yksi vaikeimpia, joita itselläni on eteeni tullut. Jos olisin osannut tehdä asian vielä helpommaksi hevoselle, niin ensimmäinen kertakin olisi ollut luultavasti helpompi. Pitkään aikaan yksikään hevonen ei ole satuttanut minua, mutta tässä sain kaksi pientä osumaa. Toisen etusormeeni mahan alle potkusta ja toisella kerralla väänsin peukaloni, koska suoja-asentoni oli virheellinen. Eli tällaisen tilanteen ratkaisu vaatii erittäin suurta varovaisuutta ja on oikein tuntea tällaisen voiman edessä pelkoa. Jos on hiukankaan epävarma, niin on parempi jättää leikki kesken kuin vaurioittaa itseään.

Älä anna tunnetilan tarttua itseesi

Ensimmäisellä kerralla tutkin tilannetta, ja totesin, että normaali harjaamistapahtuma laukaisi voimakkaan puolustautumisen. Pepin tuli kuitenkin todeta, ettei potkimalla saa ihmistä poistumaan luotaan/keskeyttämään harjaamista edes hetkeksi. Vaikka hevonen käyttäytyi todella rajusti, niin en antanut hevosen tartuttaa pelkoaan ja jännitystään minuun. Säilytin itsehillintäni, ja keskityin palkitsemaan juuri oikealla hetkellä. Loppua kohden tilanne helpottui huomattavasti, mutta tilanne jäi keskeneräisentuntoiseksi.

Palkintojen avulla positiivinen mielleyhtymä ihmisen kanssa toimimisesta

Toinen koulutuskerta kuitenkin todisti, että ensimmäisen kerran sinnikäs, rauhallinen ja pitkäjänteinen työskentely oli vienyt hevosen käsiteltävyyttä huiman harppauksen eteenpäin. Hevonen käyttäytyi erittäin hyvin ja riittävän rauhallisesti, jotta pääsimme omistajan kanssa kouluttamaan hevoselle positiivisen vahvisteen eli naksutinkoulutuksen. Naksuttimen avulla pääsimme palkitsemaan hevosta rentoutumisesta ja yhdistämään hevoselle mukavan asian ihmisen kanssa toimimiseen.
Toisella kerralla ainoastaan yhden kerran laukesi puolustautuminen, kun koskin hyvin arkaan paikkaan mahan alle. Tällöinkään emme reagoineet tilanteeseen muuttumalla itse äkäisemmäksi vaan odotimme, että hevonen rauhoittuu ja palkitsimme rauhoittumisesta.
Hevoselle koulutettiin myös peruutusmerkki rauhallisessa mielentilassa, jotta sitä voidaan käyttää tarvittaessa tilanteen rauhoittamiseen. Hevonen yhdistää aina uuden asian ja mielentilan. Jolloin hermostunut hevonen saadaan rauhoittumaan, kun käytämme rauhoittumismerkkiä.

Vaikea kengitystilanne

Peppiä pelottaa hyvin paljon kengitystilanne, mikä tekee tilanteesta äärimmäisen vaarallisen kengittäjälle. Ensimmäinen takaosan kengitysyritys oli päättynyt voimakkaaseen reaktioon. Toinen takaosan kengitysyritys oli suoritettu rauhoitettuna, joka sekin oli päättynyt kengittäjän saamaan potkuun. Tämän seurauksena hevonen kulki muutaman päivän kenkä toisessa jalassa ja toinen jalka oli ilman kenkää.
Järjestimme kengitystaitoisen ystäväni Kristiina Aitan kanssa koulutustilanteen. Molemmilla meillä oli mielessä, että hevonen halutaan kouluttaa luottamaan ihmiseen myös kengitystilanteessa. Hevosta ei tietenkään rauhoitettu tätä varten, jotta näimme hevosen reaktiot.
Totesimme yhteistuumin, että Peppi pelkää ja kokee uhkaavaksi kengitystilanteen. Tämä laukaisee pakoreaktion. Jälleen saimme nähdä todella vaarallisen voimakasta ja puolustautuvaa pakoreaktiota, mutta siedätimme hevosta tilanteeseen ja lopulta kenkä saatiin hevoselta pois ja kavion vuoleminenkin onnistui. Mutta emme edes harkinneet, että hevosta olisi lähdetty vielä kengittämään.
Jos tämä hevonen kokee tilanteen vähääkään uhkaavaksi, niin hevonen puolustautuu. Eli meidän tavoite on tehdä kengitys- ja käsittelytilanteesta ei-uhkaava, jossa hevonen voi luottaa ihmisen hillitsevän oman käytöksensä.

Jokaisen tulee hillitä itsensä hevosten kanssa

Olen ollut seuraamassa Kiuruvedellä Jukka Kemiläisen kengitysopetusta ja nostan hattua Jukelle, miten hienosti hän ohjaa kengittäjiä käyttäytymään hevosten kanssa rauhallisesti! Kengittäjien ja kaikkien hevosten käsittelijöiden on ymmärrettävä, että vaikka rankaiseminen hetkeksi saa käytöksen lamautumaan, niin tulevaisuuden kannalta se on todella haitallista. Mitä pelottavammaksi hevonen ihmisen tai tilanteen kokee, sitä herkemmässä pakoreaktion laukeaminen hevosella on jatkossa.

Kaikki tämä olisi vältettävissä, jos hevonen luottaa tilanteeseen ja se koulutettaisiin maltillisesti kaikkiin peruskäsittelytilanteisiin. Pelkoehdollistuminen tapahtuu yhdestä kerrasta ja sitä ei saa hevosen aivoista enää pois. Yksi väkivaltainen kengittäjä, ratsastaja tai valmentaja voi pilata koko hevosen elämän. Väkivalta ei kuulu hevosten kanssa toimimiseen. Vain luottavainen hevonen on turvallinen. Luottamus rikotaan väkivallalla.

Peppi opettelee rauhallisuutta erilaisissa tilanteissa

Nyt omistajan kanssa olemme kouluttaneet Peppiä olemaan rauhallinen ja luottavainen, vaikka ihminen tekisi outoja ja hevosen mielestä epäilyttäviä asioita. Tässä on tärkeää toimia sietokyvyn rajamailla ja palkitsemme rentoutumisesta positiivisella vahvisteella.

Peppi luottaa selvästikin minuun ja jo koulutustilanne rauhoittaa hevosta.

Vaikeammatkaan tilanteet eivät enää laukaise potkimista. Nyt koulutus jatkuu ja tavoitteena on siis päästä kouluttamaan varsinkin kengitystilanne turvalliseksi. Olemme harjoitelleet kengityksen ääniin totuttamisella, Pepin vieressä olen hakannut kenkiä vasaralla ja lopettanut äänen heti kun hevonen osoittaa rentoutumisen merkkejä.

Muovipussilla koskettelu aiheutti epäilyä,
mutta pian Peppi huomasi tilanteen olevan hallinnassa.

Omistajan vastuu hevosen hyvinvoinnista

Peppi on vastikään vaihtanut omistajaa ja muuttanut uuteen paikkaan, joka siis on varmasti pahentanut käytöstä, joka saattaa olla ollut kurissa edellisessä paikassa. Mutta uudessa paikassa tilanne tosiaan meinasi riistäytyä käsistä.

Tämän hevosen viisas omistaja tutkitutti hevosen eläinlääkärillä ensiksi, mahahaava ja muut löydettävissä olevat sairaudet saatiin pois suljettua käytöksenaiheuttajalistalta.  Tämän jälkeen tilanteeseen lähdettiin puuttumaan uudelleenkoulutuksella, jota siis olen suorittanut. 

Hevosen omistaja on selvästikin edelläkävijöiden joukossa, koska hän lähti etsimään näin vaikeaan tilanteeseen ei-väkivaltaan perustuvia ratkaisumalleja.

Kiitokset Tuire Kaimiolle, että hän opastaa meitä ymmärtämään hevosen luontaista käyttäytymistä ja on valottanut viimeisimpiä tutkimuksia hevosen oppimisesta. Koulutuksessa yksi tärkeimpiä tekijöitä on välttää pakoreaktion laukeamista (=välttää voimakeinoja käsittelyssä) ja kouluttaa hevoselle kaikki käytössä olevat pyynnöt sekä siedättää ja totuttaa hevonen huolella kaikkiin käsittelytoimenpiteisiin.
Olen kiitollinen, että omistaja otti yhteyttä minuun. Olemme saaneet hienoja tuloksia hevosen kanssa täysin ilman väkivaltaa ja hermostumista.


Klikkaa kuvaa, niin se suurenee

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännön haasteita vol. 2: ryntäilevä, ohjiin painava hevonen

Olen kohdannut usein hevosia, joiden ongelmana on ohjiin painaminen, kiirehtiminen, ryntääminen ja hätäileminen. Hevoselta ei puutu eteenpäin pyrkimystä, mutta rentous ja tasapaino ovat puutteellisia. 
Ratsastaja joutuu pitelemään hevostaan, jotta hevonen saadaan hallittua. Usein tilanne on se, että hevoselle hankitaan kovempia ja kovempia kuolaimia, jotka aiheuttavat ohjasotteiden rajuudesta riippuen enemmän tai vähemmän kipua hevoselle. Tilanne on kaukana ratsastuksen ihanteista.
Ryntäävä hevonen on jatkuvassa jännittyneisyyden tilassa, joka ei ole hevosen terveyden kannalta suotuisa tilanne, vaikka hevonen voimakeinoja käyttäen saataisiin hallittuakin. Ryntäävän hevosen lihaksisto ei toimi rentona eikä tuolloin hevonen saa kehostaan irti sitä mitä rentona ollessaan saisi. 
Stressi aiheuttaa henkisten ongelmien lisäksi lopulta myös fyysisiä vaivoja mm. mahahaavaa ja ryntäilyn tuloksena syntyvät myös jalkojen vammat kuten jännevammat ja nivelvaivat, kun jännittynyt hevonen ei kuunte…

Istunta ja apujen käyttö teoriaa esteille (George Morris kurssilta)

Istunta:
• Keskieurooppalainen ja Morriksen opettama amerikkalainen tyyli poikkeavat istunnan kannalta: Euroopassa käytetään paljon satulassa istumista (= istumista liikkeen takana) ja Morriksen tyyli perustuu istuntaan liikkeen mukana. Nykypäivänä myös useat eurooppalaiset ratsastajat käyttävät kevyempää istumistyyliä.
• Morriksen tyylissä istuntaa käytetään liikkeen mukana, hyvin harvoin ja harkitusti liikkeen takana. Koskaan ei ratsasteta liikkeen edessä.
• Istunta liikkeen mukana antaa hevoselle vapauden käyttää selkäänsä pyöreämpänä hypyissä.
• Morris painotti, että hevosen selkä on hyvin herkkä, ja ratsastaja ei saa huonolla kehonhallinnallaan tömähdellä hevosen selkään. Hyvä esimerkki on ratsastajan tömähtäminen satulaan pidätteen aikana, tällöin ratsastajan istunta jäykistää hevosen selän.
Morris suosii istuntaa liikkeen mukanaLiikkeen mukana istunta 
= jatkuva etunoja, jonka kulma riippuu askellajista ja tarpeesta.
Tällöin ei istuta pakaroiden päällä, lonkkakulma on suljettu…

Hevosen hyvinvointi ja tunteet kouluttamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Tämä kirjoitus on syntynyt käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkäri Tuulia Applebyn luennon inspiroimana. Luentoa seurasi etänä yli 350 kuuntelijaa.  Luento järjestettiin 2.6.2020.
Luennolla käsitellyt taustakysymykset: Mikä saa eläimen käyttäytymään tietyllä tavalla?
Mitä eläimen aivoissa tapahtuu eri tunnetiloissa? Tietoja eläinlääkäri Tuulia ApplebystaSveitsissa opiskellut eläinlääkäriksiEnglannissa jatkokoulutus käyttäytymiseen liittyenSomerolla oma praktiikka: Linkki AB-klinikalle3-4 vuotinen kliininen käyttäytymistiede: käytösongelmien ratkaisu Mitä luennolla käsiteltiin Fyysinen ja psyykkinen tasapaino ja epätasapaino
Fyysinen ja mentaalinen tasapaino, eli homeostaasi, on terveen elimistön tila.   Tilanne, jossa keho ja mieli eivät ole tasapainossa on elimistön stressitila. Homeostaasin toimiessa elimistö palautuu takaisin tasapainoon. Pitkäaikaisessa stressitilassa elimistö ei palaudu tasapainotilaan.
Tunteet
Miten tunteet vaikuttavat käytökseen?Hevosilla (kuten muilla eläimillä…