8.6.2013

Eversti Carde opettaa kouluratsastusta koulusääntöjen kohdan 401 periaatteita noudattaen

Kaunista luettavaa ratsastuksesta:
401 (nyk. Suomen säännöt 201) kohta kouluratsastussäännöistä kannattaa lukea huolella.
Siinä on kirjoitettuna kouluratsastuksen tarkoitus. Eversti Carden valmennusmenetelmän ymmärtäminen ja täsmällinen noudattaminen ohjaa meitä kohdan 401 (201) mukaiseen ratsastukseen.

Kaunista katsottavaa:
Eversti Carden valmennuksessa katsojat ja ratsastajat saavat todistaa äärimmäisen kaunista ratsastusta. Valmennuksessa hevoset kulkevat vaivattomasti ja tyytyväisenä, kun hevoset autetaan liikkumaan aktiivisina, etuosaansa kannatellen ja pyöreällä ylälinjalla liikkuen, ilman pakottamista ja voimakeinoja.

Hevosia koulutetaan pitkämielisesti ja ymmärtäväisesti ratsastuksen kannalta hyödylliseen mielentilaan, muotoon ja kehonkäyttöön. Hevosilta ei vaadita pitkiä jaksoja vaan pinnistelyn tuloksena hevonen saa tauon. Hevoset koulutetaan pinnistelemään ei vastustelemaan. Vastusteluun ajaudutaan liian pitkillä, yhtä jaksoisilla ja muuttumattomilla harjoituksilla.

Koottuja ajatuksia kerättynä tältä ja aiemmilta opiskelukerroilta, jolloin olen kunnian saanut opiskella ratsastusta eversti Carden johdolla. Kirjoitan hevosen ja ratsastajan välisestä luottamuksen ilmapiiristä. Lisäksi mitkä tekijät johtavat koulusääntöjen mukaiseen ratsukon kehitykseen.

Ilmapiiri:

Hevosen ja ratsastajan välinen luottamus syntyy:

  • Ratsastaja valmistelee itsensä miettimällä, mitä haluaa hevosen tekevän. 
    • Ihmisellä tulee olla kirkkaana mielessään, mitä seuraavaksi hevoselta haluaa.
  • Ratsastaja valmistelee hevosen seuraavaan tehtävään: hevosella tulisi olla tyyni vastaanottavaisuus, aktiivisuus, tasapaino ja ylälinjan lihasten käyttö
  • Ratsastaja on hevosensa kanssa pitkämielinen, hevoselle ei koskaan suututa tai rangaista.
  • Ratsastaja kuuntelee ja tarkkailee hevostaan ja odottaa oikeaa hetkeä pyytää hevoseltaan. (Jännittyneeltä hevoselta ei kannata pyytää, vaan auttaa hevonen rentoutumaan)
  • Ratsastaja ei yllätä hevostaan avuillaan, vaan aloittaa apujen käytön hyvin varovaisesti, mutta voimistaen.
  • Ratsastaja kiittää hevostaan myötäämällä avun pois, kun hevonen vastaa pyyntöön.
  • Ratsastaja kouluttaa hevoselle asiat, joita haluaa hevosensa tekevän.
Kehittyminen:

Ratsukon kehitys:
  • Jokaisen ratsastetun askeleen tulisi viedä kohti lopputavoitetta, eli kokoamista ja saumatonta yhteistyötä hevosen ja ratsastajan välillä. Lajista riippumatta hevoset tarvitsevat kokoamista, voidakseen liikkua terveellisesti. 
  • Kokoaminen on takaosan kulmausten sulkeutumista ja etuosan kohoamista. Kokoaminen voidaan saada ilman pyöreyttä (esteratsastus) tai pyöreyden kanssa (kouluratsastus).
  • Tärkeimmät yksityiskohdat kehittymisen kannalta, jotta kouluratsastussäännöissä lukevat kohdat täyttyvät, ovat: 
    • Hevosen tyynen mielentilan vaaliminen, vaikka hevoselta vaaditaan asteittain vaikeutuvia tehtäviä.
    • Hevosta ei kannata pelotella, säikytellä tai väkisin prässäillä tekemään asioita, jos haluaa kouluttaa hevosen klassisten ihanteiden mukaisesti ja säilyttää askellajien puhtauden. Jännittynyt hevonen rikkoo askellajinsa ja/tai liikkuu etuosa raskaana, mikä näkyy helposti ratsastuslehtien kuvissa maasta irtiolevina takajalkoina (ravissa) tai takaosan taaksejäämisenä, etuosa huitoo, mutta takajalat kuin tuntihevosen ravissa.
    • Ratsastajalla tulisi olla päähänpinttymänä parantaa jatkuvasti hevosen eteenpäinpyrkimystä, joka ei purkaudu hevosesta ulos kiirehtimisenä vaan pontevuutena ja voimakkaina askelina. Hevosen koulutustavoite: kaikissa tilanteissa itsestään aktiivinen. Hevonen ajattelee eteenpäin.
    • Jos hevonen ei ole tasapainossa eli ei hallitse omaa painopistettään, niin aktiivisuus purkautuu kiirehtimisenä tai ohjiin painamisena. Toisen päähänpinttymän tulisi olla hevosen auttaminen rintakehänsä ja kaulansa tyviosan kannatteluun. Hevosen tasapaino säädellään puolipidätteellä, joka ei ole vetävä vaan KOHOTTAVA ohjasote, jonka tarkoitus on kohottaa hevosen säkää, rintakehää ja kaulantyviosaa, auttaa hevonen pois lavoiltaan. Koulutustavoite: kaikissa tilanteissa itseään kantava hevonen. 
    • Kolmas yhtäaikaa päässä oleva ajatus tulee olla ylälinjan lihasten käyttö ja ylälinjan pyöreys. Koulutustavoite: kaikissa tilanteissa pyöreällä ylälinjalla, kevyellä ja joustavalla kuolaintuntumalla liikkuva hevonen. Ranskalaisen klassisen tyylisuunnasta olemme oppineet, kuinka tämä tehdään sivuttaissuuntaisella niskan asettamisella (lateral flection of the poll). Tämä on äärimmäisen hyvä ja käyttökelpoinen työkalu, jolla vältetään kaulan lyhentyminen ja kuolaimen taakse ajautuminen. Hevonen ohjataan pyöreäksi ja kuolaimelle aina sivuttaissuuntaisen asetuksen kautta. 
    • Kaikkein edellä mainittujen asioiden ja ratsastajan käden joustavuuden ja elastisuuden tuloksena saavutetaan vakaa, joustava ja hyvin kevyt kuolaintuntuma, jonka hevonen säilyttää jokaisessa tilanteessa. 
    • Tehtävien tulisi olla sekä hevosen joustavuutta että vahvuutta kehittäviä. Hevosta ratsastetaan lyhyissä jaksoissa erilaisilla kaulan korkeuksilla ja eri askelpituuksilla, erilaisia väistöjä ja taivutuksia vaihdellen. Venyttäen ja kooten. Venytyksessä hevonen ei koskaan saisi menettää tasapainoaan ja kiirehtiä lavoilleen, jotta siitä on hyötyä hevoselle.
    • Impulsion = Activity "activ but not fast"
    • Calmness "calm, but not lazy"