29.3.2013

Käytännön haasteita: hevonen ei vastaa pohkeesta eteenpäin, mitä tehdä?

Yksi yleisimmistä ongelmista, joihin törmään valmennuksissa, on pohkeeseen reagointihaasteet.

Hevoset reagoivat joko:
  1. hyvin hitaasti pohkeen pyyntöön = pohjehaaste 1
  2. vastustellen = pukittaa, kääntyy, niskuroi = pohjehaaste 2
  3. kiirehtien tai säikähtäen huonoon tasapainoon = pohjehaaste 3
Yleisesti ottaen kyse on kommunikaatio-ongelmasta hevosen ja ratsastajan välillä. Joka voidaan korjata melko helposti, riippuen tavan pinttyneisyydestä, taidon puutteen tasosta ja apujen käytön ajoitusongelman laajuudesta. Meidän ratsastajien on hyvä ymmärtää, että jokainen ratsastus on samalla myös koulutuskerta.

Jokainen ratsastaja (halusipa tai ei) kouluttaa ratsastaessaan hevosta. Jokaisen ratsastajan olisi hyvä tietää, miten hevoset oppivat, jotta ratsastus voidaan suorittaa mahdollisimman hevosystävällisesti ja eettisiä arvoja noudattaen. Jos näitä lainalaisuuksia ei ymmärrä, niin on mahdotonta ymmärtää, miten hevosen kanssa voidaan toimi yhteistyössä.

Kannattavaa-ei kannattavaa?
On tärkeää ymmärtää logiikka, mitä hevosen päässä mitä luultavimmin liikkuu. Hevonen ei koskaan ajattele niin kuin me ihmiset. Hevonen ei ymmärrä väärä-oikea ajattelumallia. Hevosen ajattelumalli on : onko tekeminen hevosen kannalta kannattavaa vai ei-kannattavaa.
Jos se on kannattavaa hevosen näkökulmasta ajateltuna, niin hevonen kokeilee todennäköisesti samaa toimintamallia uudelleen ja jos se silloinkin on kannattavaa, niin toistojen myötä asia alkaa vahvistua. Aivan sama, onko asia meidän ihmisten mielestä oikein vai väärin.

ESIMERKKI:
Jos ratsastaja pyytää sitä eteenpäin ja hevonen sen sijaan potkii ilmaa. Käytökselle on aina syy. Hevonen ei tiedä tekevänsä väärin.
1) Kyseessä voi olla opittu reaktio: hevonen on havainnut, että ilmaa potkimalla eteenpäin pyyntö lakkaa edes lyhyeksi hetkeksi. Ilman potkiminen on kannattavaa hevoselle Tärkeää: Mitä enemmän virhettä toistetaan sitä vahvemmaksi taidoksi se tulee.
2) Kyseessä voi olla myös tilanne, jossa hevoselle ei ole koskaan koulutettu riittävän vahvaksi taidoksi eteenpäin pyyntöä. Korjaus: kouluta taito ensin niin helpossa tilanteessa ja niin helpolla vaatimustasolla, jossa hevonen onnistuu vaikka vahingossa. Toista onnistumisia riittävästi ja nosta sitten vaatimustasoa asteittain.
3) Eteenpäin liikkuminen saattaa aiheuttaa hevoselle kipua, josta se yrittää kertoa meille ei-halutulla käytöksellä
4) Eteenpäin liikkumista saatetaan pyytää tilanteessa, jossa hevosen valmiustila on kohonnut ja osatun reaktion sijaista saamme ei-halutun reaktion.

Hevonen koulutetaan ratsastuksen kannalta hyödylliseen omatoimisuuteen
Ratsastajan käyttämä apu aiheuttaa hevoselle aina paineen (=hieman epämiellyttävämpi olo kuin ilman painetta). Yksi meidän ratsastajien ja hevosten kouluttajien tärkein tehtävä on kouluttaa hevonen oppimaan: hevonen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan paineen loppumiseen. Hevosen tulisi oppia, että paineesta voi vapautua omalla toiminnalla, joka on ihmisen kannalta toivottua. Esim. pohkeen paineen saa loppumaan aloittamalla liikkumisen/liikkeen lisäämisen. Toisen pohkeen paineen saa loppumaan välittömästi väistön alkaessa.

Vähän rajumpi esimerkki ihmismaailmasta: mitä sana paine ja paineesta vapautuminen tarkoittaa?
Seisot kaupungilla odottaen ystävääsi ja viereesi ilmestyy humalainen. Humalainen tulee aivan liian lähelle sinua. Mitä tapahtuu ja mitä tunnet sisälläsi? Koet ahdistavaa painetta vieraan epäilyttävän henkilön tulosta "reviirillesi", todennäköisesti siirryt kauemmaksi ja paine helpottuu.
Mieti pitemmälle asiaa: yrität siirtyä tai saada tämän ällötyksen pois luotasi, mutta humalainen vain seuraa sinua, eikä olosi helpota, mitä teet? Pakenet tai puolustaudut todennäköisesti. Ja koitat vapautua paineesta tällä tavoin.

Kaksi yhtäaikaista ärsykettä?
Perustuntuman tulisi olla kuin vaatteet ovat meidän ihmisten päällä, eli emme huomaa niitä päällämme. Perustuntuma ei aiheuta ärsykettä aivoillemme, vaan se on tila johon ollaan totuttu.
Hevonen voi kuitenkin reagoida tuntumaan kuten apuun. Tällöin meillä on ongelmia tiedossa, sillä kaksi yhtäaikaista ärsykettä joko laukaisee hevosen valmiustilan päälle tai estää toiseen pyyntöön reagoinnin. Kouluttamaton ohjien perustuntuma saattaa estää tällaisessa tilanteessa hevosen hevosen reagoimisen ratsastajan pohkeeseen tai laukaista yhdessä pohkeen käytön kanssa jännittymisen tai jopa pakokäyttäytymistä.
Hevonen voi tällaisessa tapauksessa reagoida jokaisella pohjehaastetavalla 1-3. Ratkaisu haasteeseen on kouluttaa erikseen nämä kaksi asiaa: pohkeeseen reagoiminen ilman tuntumaa ja tuntumalle rentoutuminen. Lopulta yhdistää nämä kaksi taitoa. Jonka jälkeen hevosella on mahdollisuus vastata pohkeeseen ihmisen haluamalla tavalla.

Hevonen voi turtua pyyntöihin
Tällöin hevonen lopettaa vastaamasta pohkeen pyyntöön eli turtuu pohkeeseen. Tällöin hevonen ei koe itse voivansa vaikuttaa omalla toiminnallaan pohkeen paineen loppumiseen. Korjaus: ratsastajan tulee olla huolellinen, että ajoittaa pohkeen paineen loppumishetken tarkoin hetkeen, jolloin liikkeen lisääminen/aloittaminen alkaa.

Miten eteenpäinvieviä apuja tulisi käyttää? Voimistuvien apujen käyttö.
Eteenpäinvievää apua tulisi käyttää kuin radion volyyminappia: käännämme äänen voimakkuutta aivan hiljaisesti kohti voimakasta ääntä, siihen pisteeseen, että hevonen keksii ratkaista pyynnöstä eteenpäin.
Yksi monien hevosten ongelma on se, että ratsastaja käyttää hevoseen ilman varoitusta liian vahvaa voimaa ja saa hevosen samantien sulkeutumaan ja jäykistämään itseään, jolloin hevosen kyky vastata eteenpäin heikkenee.

Hevosystävälliseen ratsastukseen kuuluu tarjota hevoselle mahdollisuus vastata kevyeeseen pyyntöön, jota kyllä seuraa apujen vahvistuminen, mikäli olemme täysin varmoja, että hevonen ymmärtää pyynnön.

Kuiskaten vai huutaen? Aivan sama, jos kieli on tuntematon
Mikäli hevonen ei osaa pyyntöä on aivan sama millä voimakkuudella pyynnön esittää.
Kiinaksi esitetty pyyntö ei aukene ainakaan minulle, vaikka sitä kuinka kuiskii tai karjuu pää punaisena. Koska hevosille meidän ihmisten kaikki pyynnöt ovat alunperin kuin jokin uusi kieli meille ihmisille, niin jokaisen pyynnön oppimiseen menee tarvittava aika jokaisella hevosella. Ensin on rauhassa opiskeltava sanat ja sitten pikku hiljaa yhdisteltävä niitä.
Karjuminen saa ainakin minut hätääntymään ja olen huomannut, että peloissani en pysty painamaan mieleeni uusia asioita. Minä en koskaan valitse pelottavia paikkoja minne menen opiskelemaan jotakin uutta, jos haluan oppimisen tapahtuvan nopeasti. Sama periaate kannattaa pitää mielessä hevosten kanssa uusien tai uudelleen kouluttettavien asioiden suhteen, etsi paikka jossa on parhaat edellytykset oppia, mahdollisuus keskittyä ja olla tyyni.

Ongelman korjaamisen apuna koulutusketjut
Hevosten kyky oppia toimintaketjuja on loistava. Koulutusketjuja hyödynnetään esimerkiksi näissä pohkeeseen reagointihaasteiden ratkaisussa PedaEquest kursseilla, joita Annan kanssa nykyään pidämme.

Suosittelemme:
Tuire Kaimion Hevosen kanssa kirjat
Osallistumista SRL:n hevosten hyvinvointikiertueen luennoitsijoiden luennoille
Tietenkin Mintin ja Annan PedaEquest luennoille/workshopeihin tai valmennuksiin
Yksityisopetuksessa tai pienryhmissä saat käytännön vinkkejä juuri sinun omiin tarpeisiisi.



Hevoset ovat hyväntahtoisia ja yhteistyökykyisiä eläimiä, meidän täytyy puhua niiden kanssa samaa kieltä, jotta osaamme kommunikoida keskenämme.

Hyvinvoiva ja tyytyväinen hevonen tuo ihmisellekin hyvinvointia. Yhteistyö syntyy hevosen hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kautta, tällaisten hevosten kanssa toimiminen on todellinen nautinto myös ihmiselle.