Siirry pääsisältöön

Lihakset ovat tunteiden orjia, joten vaikuttamalla hevosen mielentilaan vaikutat koko kehoon.

Hevonen ryntää ja juoksee ratsastajan alta, koska se on jännittynyt. Mikäli haluat päästä vaikuttamaan tähän, niin sinun tulee päästä vaikuutamaan hevosen mielentilaan, ei sen lihaksiin. Koska hevosen lihakset ovat tunteiden ja mielentilan vaikutusvallan alla.

Kouluttaessa hevosta, koulutamme aina myös mielentilan ja tavan liikkua, tavan miten hevonen käyttää omia lihaksiaan. Mitä enemmän toistamme jotakin, sitä enemmän me vahvistamme hevosessa juuri sitä mielentilaa ja juuri niitä liikeratoja, joita hevonen käyttää.

Haluammeko kouluttaa jäykkiä ja jännittyneitä hevosia vai joustavia ja yhteistyöhaluisia? Joustavia ja yhteistyöhaluisia hevosia koulutetaan huomioimalla päivittäin nämä tekijät koulutuksessa (ja siis tärkeä on muistaa, että joka päivä on koulutuspäivä, hevosen koulutusnappia ei voi painaa pois päältä, vaikka se aikuistuu).

Hevosen mieli ohjaa hevosen lihaksiston rentoutta ja joustavuutta. Haluamme hevosen, joka liikkuu pontevan elastisesti, kissamaisen pehmeästi kuuliaisena ratsastajan avuille.

Mieti itseäsi, kuinka rento ja jäntevän joustava olet lihaksiltasi, jos kävelet kadulla ja pelkäät jonkun hyökkäävän kimppuusi ja vievän rahasi? Lisäisikö tuollainen liikkumistapa kehosi joustavuutta?Pystyisitkö tuolloin rupattelemaan rennosti puhelimessa kaverisi kanssa ja muistaisit mitä sovitte kaverisi kanssa? Vastauksen tiedätkin itse, eli et voisi tuota tehdä.

Mieti nyt tilannetta, jossa sinua koko ajan sätittäisiin tekemisistäsi. Ihan sama mitä yrittäisit ja tekisit, kuulisit koko ajan valitusta tekemisistäsi. Aluksi saattaisit hätääntyä asiasta, hermostua ja raivota, mutta jos sekään ei auttaisi, niin lopulta sulkisit itsesi ja lopettaisit kuuntelemasta tuota sättimistä. Olisiko mielesi avoin tällaisen jälkeen? Olisiko itsetuntosi korkealla? No ei, ei ole hevosenkaan, jota koko ajan tökitään avuilla ja tehdään turhia apuja, ilman että hevonen tietäisi ratkaisua saada tilanne loppumaan. Aluksi hevonen on saattanut rettelöidä tilannetta vastaan, mutta jos hevonen hiljennetään esim apuohjien ja kannuksien avulla, niin lopulta kohtaa sulkeutuminen, mielen ja kehon turtuminen. Hidas hevonen on usein mieleltään sulkeutunut hevonen, joka on oppinut turraksi pyynnöille joko kivun tai epäselvän koulutuksen seurauksena.

Hevonen, joka on peloissaan ryntää ja juoksee ratsastajan alta. Mieleltään tyyni hevonen ei kiirehdi, se ei ryntää esteelle, vaan liikkuu iloisesti ryntäämättä tahdissa eteenpäin. Hevoselle voi olla koulutettu tällainen jännittynyt liikkumistapa, mikäli koulutuksessa ei ole huomioitu, että samalla kun hevonen oppii teknisiä asioita se oppii tavan käyttää kehoaan ja tavan suhtautua ratsastukseen. Se oppii tunnetilan, joka ratsastukseen ja sen käsittelyyn liittyy.

Ryntäävä hevonen pelkää usein jotain: ratsastajan kovaa kättä, joka yhtäkkiä aiheuttaa kovan paineen hevosen suuhun, ratsastajan istunnan tömähtelyitä, oman tasapainon menetystä (ryntääminen aiheuttaa aina hevosen etupainoisuutta), ulkopuolelta tulevia häiriötekijöitä, kovaäänisiä ihmisiä, uusia asioita, muuttunutta ympäristöä tai mitä tahansa muuta, mitä se on koulutettu pelkäämään. Jotta tilanne voidaan ratkaista hevosen kannalta parhaiten, niin hevosen mielentila tulisi saada rauhalliseksi ja pelon tai jännittymisen aiheuttaja eliminoida.

Kun hevosen mielentila saatetaan hevoselle terveelliselle tolalle, voivat sen lihaksetkin alkaa työskentelemään rennommin.

Edellisessä Hippoksessa (1/2013) oli todella hienoa asiaa hevosten hyvoinvoinnista. Professori Anna Valros mainitsi, että hevosilla jo puolen tunnin stressaava koulutussessio päivässä (vaikka koko muu aika olisi täysin stressitöntä) voi aiheuttaa pitkäaikaisen stressin merkkejä hevoseen. Stressittömään koulutukseen kuuluu, että hevonen valmistellaan huolella kaikkiin niihin asioihin, joita sen halutaan osaavan ihmisten kanssa. Hevonen opetetaan oppimaan ihmisen kanssa ja asennoitumaan ihmisiin luottavaisesti.

Hevonen on vaarallinen eläin, kun se on pakoreaktion vallassa. Hevosen ollessa rento ja yhteistyöhaluinen, se ei ole kovinkaan vaarallinen (toki pakoreaktio voi syttyä hyvin nopeasti.) Koulutuksessa hevoselle opetettaessa oikeassa mielentilassa asioita, joita hevonen ratsun uralla tarvitsee, niin pakoreaktiota ei juuri kohdata, kun asiat tehdään huolella. Uusimmassa Tunne Hevonen -lehdessä  (1/2013) on minun ja kollegani Anna Kilpeläisen kirjoittama juttu nuoren hevosen koulutuksesta.

Vaikka hevonen olisi satuttu kouluttamaan huolimattomasti alta ryntäileväksi jännittäjäksi tai avuille kuuroksi, niin huolellisella uudelleen koulutuksella saadaan tuloksia aikaiseksi, mikäli hevonen ei ole sairas tai täysin menettänyt luottamustaan ihmisiin ja ratsastukseen. Tie on pitkä ja hyvin opettavainen. Todelliset tulokset tässäkin tapauksessa saadaan vasta, kun hevosen tunteisiin ja luottamukseen päästään käsiksi. Kuuma hevonen voidaan aina hallita voimalla, jos on riittävän jämäkkä. Todellisen hevostaidon erottaa siitä, että ratsastaja pääsee rakentamaan luottamussuhteen hevosen kanssa, niin että hevonen rentoutuu yhteistyöhön ratsastajan kanssa vailla pelkoa ja jännitystä.

Oikeaoppinen kokoaminen syntyy ainoastaan yhteistyön, joustavuuden ja apujen kuuliaisuuen kautta. Katsoin eilen olympiavoittajan kouluradan ja siitä tulee kylmiä väreitä: katsokaa sen hevosen elekieltä, ei hännän huitomista, ei suun aukomista. Siinä on asiat tehty hyvin ja huolella!

Tämä tarina sai alkunsa, kun luin hienoja sanoja, joita Dr. Bennett oli lausunut hevosista.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännön haasteita vol. 2: ryntäilevä, ohjiin painava hevonen

Olen kohdannut usein hevosia, joiden ongelmana on ohjiin painaminen, kiirehtiminen, ryntääminen ja hätäileminen. Hevoselta ei puutu eteenpäin pyrkimystä, mutta rentous ja tasapaino ovat puutteellisia. 
Ratsastaja joutuu pitelemään hevostaan, jotta hevonen saadaan hallittua. Usein tilanne on se, että hevoselle hankitaan kovempia ja kovempia kuolaimia, jotka aiheuttavat ohjasotteiden rajuudesta riippuen enemmän tai vähemmän kipua hevoselle. Tilanne on kaukana ratsastuksen ihanteista.
Ryntäävä hevonen on jatkuvassa jännittyneisyyden tilassa, joka ei ole hevosen terveyden kannalta suotuisa tilanne, vaikka hevonen voimakeinoja käyttäen saataisiin hallittuakin. Ryntäävän hevosen lihaksisto ei toimi rentona eikä tuolloin hevonen saa kehostaan irti sitä mitä rentona ollessaan saisi. 
Stressi aiheuttaa henkisten ongelmien lisäksi lopulta myös fyysisiä vaivoja mm. mahahaavaa ja ryntäilyn tuloksena syntyvät myös jalkojen vammat kuten jännevammat ja nivelvaivat, kun jännittynyt hevonen ei kuunte…

Istunta ja apujen käyttö teoriaa esteille (George Morris kurssilta)

Istunta:
• Keskieurooppalainen ja Morriksen opettama amerikkalainen tyyli poikkeavat istunnan kannalta: Euroopassa käytetään paljon satulassa istumista (= istumista liikkeen takana) ja Morriksen tyyli perustuu istuntaan liikkeen mukana. Nykypäivänä myös useat eurooppalaiset ratsastajat käyttävät kevyempää istumistyyliä.
• Morriksen tyylissä istuntaa käytetään liikkeen mukana, hyvin harvoin ja harkitusti liikkeen takana. Koskaan ei ratsasteta liikkeen edessä.
• Istunta liikkeen mukana antaa hevoselle vapauden käyttää selkäänsä pyöreämpänä hypyissä.
• Morris painotti, että hevosen selkä on hyvin herkkä, ja ratsastaja ei saa huonolla kehonhallinnallaan tömähdellä hevosen selkään. Hyvä esimerkki on ratsastajan tömähtäminen satulaan pidätteen aikana, tällöin ratsastajan istunta jäykistää hevosen selän.
Morris suosii istuntaa liikkeen mukanaLiikkeen mukana istunta 
= jatkuva etunoja, jonka kulma riippuu askellajista ja tarpeesta.
Tällöin ei istuta pakaroiden päällä, lonkkakulma on suljettu…

Hevosen hyvinvointi ja tunteet kouluttamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Tämä kirjoitus on syntynyt käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkäri Tuulia Applebyn luennon inspiroimana. Luentoa seurasi etänä yli 350 kuuntelijaa.  Luento järjestettiin 2.6.2020.
Luennolla käsitellyt taustakysymykset: Mikä saa eläimen käyttäytymään tietyllä tavalla?
Mitä eläimen aivoissa tapahtuu eri tunnetiloissa? Tietoja eläinlääkäri Tuulia ApplebystaSveitsissa opiskellut eläinlääkäriksiEnglannissa jatkokoulutus käyttäytymiseen liittyenSomerolla oma praktiikka: Linkki AB-klinikalle3-4 vuotinen kliininen käyttäytymistiede: käytösongelmien ratkaisu Mitä luennolla käsiteltiin Fyysinen ja psyykkinen tasapaino ja epätasapaino
Fyysinen ja mentaalinen tasapaino, eli homeostaasi, on terveen elimistön tila.   Tilanne, jossa keho ja mieli eivät ole tasapainossa on elimistön stressitila. Homeostaasin toimiessa elimistö palautuu takaisin tasapainoon. Pitkäaikaisessa stressitilassa elimistö ei palaudu tasapainotilaan.
Tunteet
Miten tunteet vaikuttavat käytökseen?Hevosilla (kuten muilla eläimillä…