18.2.2013

Lihakset ovat tunteiden orjia, joten vaikuttamalla hevosen mielentilaan vaikutat koko kehoon.

Hevonen ryntää ja juoksee ratsastajan alta, koska se on jännittynyt. Mikäli haluat päästä vaikuttamaan tähän, niin sinun tulee päästä vaikuutamaan hevosen mielentilaan, ei sen lihaksiin. Koska hevosen lihakset ovat tunteiden ja mielentilan vaikutusvallan alla.

Kouluttaessa hevosta, koulutamme aina myös mielentilan ja tavan liikkua, tavan miten hevonen käyttää omia lihaksiaan. Mitä enemmän toistamme jotakin, sitä enemmän me vahvistamme hevosessa juuri sitä mielentilaa ja juuri niitä liikeratoja, joita hevonen käyttää.

Haluammeko kouluttaa jäykkiä ja jännittyneitä hevosia vai joustavia ja yhteistyöhaluisia? Joustavia ja yhteistyöhaluisia hevosia koulutetaan huomioimalla päivittäin nämä tekijät koulutuksessa (ja siis tärkeä on muistaa, että joka päivä on koulutuspäivä, hevosen koulutusnappia ei voi painaa pois päältä, vaikka se aikuistuu).

Hevosen mieli ohjaa hevosen lihaksiston rentoutta ja joustavuutta. Haluamme hevosen, joka liikkuu pontevan elastisesti, kissamaisen pehmeästi kuuliaisena ratsastajan avuille.

Mieti itseäsi, kuinka rento ja jäntevän joustava olet lihaksiltasi, jos kävelet kadulla ja pelkäät jonkun hyökkäävän kimppuusi ja vievän rahasi? Lisäisikö tuollainen liikkumistapa kehosi joustavuutta?Pystyisitkö tuolloin rupattelemaan rennosti puhelimessa kaverisi kanssa ja muistaisit mitä sovitte kaverisi kanssa? Vastauksen tiedätkin itse, eli et voisi tuota tehdä.

Mieti nyt tilannetta, jossa sinua koko ajan sätittäisiin tekemisistäsi. Ihan sama mitä yrittäisit ja tekisit, kuulisit koko ajan valitusta tekemisistäsi. Aluksi saattaisit hätääntyä asiasta, hermostua ja raivota, mutta jos sekään ei auttaisi, niin lopulta sulkisit itsesi ja lopettaisit kuuntelemasta tuota sättimistä. Olisiko mielesi avoin tällaisen jälkeen? Olisiko itsetuntosi korkealla? No ei, ei ole hevosenkaan, jota koko ajan tökitään avuilla ja tehdään turhia apuja, ilman että hevonen tietäisi ratkaisua saada tilanne loppumaan. Aluksi hevonen on saattanut rettelöidä tilannetta vastaan, mutta jos hevonen hiljennetään esim apuohjien ja kannuksien avulla, niin lopulta kohtaa sulkeutuminen, mielen ja kehon turtuminen. Hidas hevonen on usein mieleltään sulkeutunut hevonen, joka on oppinut turraksi pyynnöille joko kivun tai epäselvän koulutuksen seurauksena.

Hevonen, joka on peloissaan ryntää ja juoksee ratsastajan alta. Mieleltään tyyni hevonen ei kiirehdi, se ei ryntää esteelle, vaan liikkuu iloisesti ryntäämättä tahdissa eteenpäin. Hevoselle voi olla koulutettu tällainen jännittynyt liikkumistapa, mikäli koulutuksessa ei ole huomioitu, että samalla kun hevonen oppii teknisiä asioita se oppii tavan käyttää kehoaan ja tavan suhtautua ratsastukseen. Se oppii tunnetilan, joka ratsastukseen ja sen käsittelyyn liittyy.

Ryntäävä hevonen pelkää usein jotain: ratsastajan kovaa kättä, joka yhtäkkiä aiheuttaa kovan paineen hevosen suuhun, ratsastajan istunnan tömähtelyitä, oman tasapainon menetystä (ryntääminen aiheuttaa aina hevosen etupainoisuutta), ulkopuolelta tulevia häiriötekijöitä, kovaäänisiä ihmisiä, uusia asioita, muuttunutta ympäristöä tai mitä tahansa muuta, mitä se on koulutettu pelkäämään. Jotta tilanne voidaan ratkaista hevosen kannalta parhaiten, niin hevosen mielentila tulisi saada rauhalliseksi ja pelon tai jännittymisen aiheuttaja eliminoida.

Kun hevosen mielentila saatetaan hevoselle terveelliselle tolalle, voivat sen lihaksetkin alkaa työskentelemään rennommin.

Edellisessä Hippoksessa (1/2013) oli todella hienoa asiaa hevosten hyvoinvoinnista. Professori Anna Valros mainitsi, että hevosilla jo puolen tunnin stressaava koulutussessio päivässä (vaikka koko muu aika olisi täysin stressitöntä) voi aiheuttaa pitkäaikaisen stressin merkkejä hevoseen. Stressittömään koulutukseen kuuluu, että hevonen valmistellaan huolella kaikkiin niihin asioihin, joita sen halutaan osaavan ihmisten kanssa. Hevonen opetetaan oppimaan ihmisen kanssa ja asennoitumaan ihmisiin luottavaisesti.

Hevonen on vaarallinen eläin, kun se on pakoreaktion vallassa. Hevosen ollessa rento ja yhteistyöhaluinen, se ei ole kovinkaan vaarallinen (toki pakoreaktio voi syttyä hyvin nopeasti.) Koulutuksessa hevoselle opetettaessa oikeassa mielentilassa asioita, joita hevonen ratsun uralla tarvitsee, niin pakoreaktiota ei juuri kohdata, kun asiat tehdään huolella. Uusimmassa Tunne Hevonen -lehdessä  (1/2013) on minun ja kollegani Anna Kilpeläisen kirjoittama juttu nuoren hevosen koulutuksesta.

Vaikka hevonen olisi satuttu kouluttamaan huolimattomasti alta ryntäileväksi jännittäjäksi tai avuille kuuroksi, niin huolellisella uudelleen koulutuksella saadaan tuloksia aikaiseksi, mikäli hevonen ei ole sairas tai täysin menettänyt luottamustaan ihmisiin ja ratsastukseen. Tie on pitkä ja hyvin opettavainen. Todelliset tulokset tässäkin tapauksessa saadaan vasta, kun hevosen tunteisiin ja luottamukseen päästään käsiksi. Kuuma hevonen voidaan aina hallita voimalla, jos on riittävän jämäkkä. Todellisen hevostaidon erottaa siitä, että ratsastaja pääsee rakentamaan luottamussuhteen hevosen kanssa, niin että hevonen rentoutuu yhteistyöhön ratsastajan kanssa vailla pelkoa ja jännitystä.

Oikeaoppinen kokoaminen syntyy ainoastaan yhteistyön, joustavuuden ja apujen kuuliaisuuen kautta. Katsoin eilen olympiavoittajan kouluradan ja siitä tulee kylmiä väreitä: katsokaa sen hevosen elekieltä, ei hännän huitomista, ei suun aukomista. Siinä on asiat tehty hyvin ja huolella!

Tämä tarina sai alkunsa, kun luin hienoja sanoja, joita Dr. Bennett oli lausunut hevosista.