14.12.2012

Ratsun sanaton viestintä, tunnistatko hevosen eleitä?

Ratsuhevosen sanattomasta viestinnästä kertoo uusin luentoni, jonka eilen ensiesitin.

Hevoset viestivät ratsastaessa eleillään jatkuvasti, miten hevonen voi ratsastajan alla. Osaammeko ottaa ratsastuksessa hevosen viestit huomioon? Miltä tuntuu/näyttää yhteistyöhaluinen, rento, aktiivinen hevonen? Mitkä merkit kertovat, että kaikki ei ole kunnossa? Kun hevosella ei ole kaikki kunnossa, osaammeko tulkita hevosta tai osaako valmentaja vetää rajan oikeaan kohtaan? Rajanveto onnistuu ainoastaan henkilöltä, joka osaa tulkita hevosen sanatonta viestintää. Siinä punnitaan todellinen ammattitaito.

Kaiken aikaa meillä tulisi olla mielessä ratsastuksemme lopullinen tavoite, hevosen kokoamisen parantaminen, hevosen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ratsastuksen avulla.

Mutta hevosen hyvinvoinnista puhuessa kokonaisuuden on oltava kunnossa, hevosen on saatava elää hevosen elämää: siihen kuuluisi mm. aktiivinen ruoanhankinta, puuhailu ja lajitovereiden seura. Jos lajityypillinen käyttäytyminen estetään hevoselta, niin hevonen stressaantuu. Myös ratsastuksella on oma merkityksensä, ratsastammeko hevosta stressaantuneena pakottaen lähelle sen äärirajoja liian pitkään ja liian usein? Mieleltään jatkuvasti stressaantunut ihminen sairastuu ja sitä tekee myös hevonen.

Hevosten mahahaavat ovat arkipäivää ja hevosenomistajan painajainen: lääkitys on kallista ja hevosella on pitkä sairasloma. Kaikki hyötyvät, mikäli mahahaava voidaan estää, hevosella ei ole kipuja, ja omistajan kukkarolle mukava juttu, jos hevosta ei tarvitse lääkitä kallilla lääkityksellä.

Yksi osa-alue  hevosen hyvinvoinnista huolehtimisesta on ratsastaa hevosta hyvin, jolloin sitä valmennetaan lukien hevosen rajoja. Tuolloin uskotaan hevosta, kun se omalla käytöksellään ilmaisee olonsa olevan hankala, niin hyväksytään asia, eikä koiteta selitellä, että "se vain kokeilee, testailee". Toki joskus virheellinen koulutus johtaa tällaiseen tilanteeseen, mutta silloin syyn löydyttyä voidaan tilanne muuttaa koulutuksella. Hetkelliset mukavuusalueen ylitykset kuuluvat tavoitteelliseen treenaamiseen, mutta ainoastaan hevonen voi kertoa itse käytöksellään, milloin sen rajat ovat venymässä liikaa.

Taiturimainen ratsastaja tai valmentaja osaa tällöin löysätä tilanteen. Anja Beran on loistava esimerkki tällaisesta taiturista, hänen hevosistaan huokuu levollinen luottamus ja siihen liittyvä energisyys. Poissa ovat hännän viuhtomiset, hampaiden narskuttelut, jännittyneet suut, hänen ratsastustaan seuraamalla voi harjaannuttaa silmää näkemään hevosen tyyneyden ja irtonaisuuden.

Jos tavoitteemme on tahdikas, yhteistyöhaluinen, irtonainen, tuntumalla pontevasti liikkuva hevonen, niin viekö "hevosen nuijiminen" avuille kohti tätä tavoitetta? EI, koska väkivalta rikkoo luottamuksen ja nostaa hevosen valmiustilan jopa pakoreaktion voimakkaimpiin muotoihin. Luottamuksen puuttuessa ei voi syntyä rentoa yhteistyötä. Hevosen muisti on pitkä ja luottamuksen pitkäaikaiseen rikkomiseen menee alle minuutti, luottamuksen rakentamiseen voi mennä vuosia.

Tilannetta voi verrata aggressiivisesti käyttäytyvään perheen jäseneen tai ystävään. Tällaisen henkilön seurassa on kuljettava varuillaan, ja tunnelma on väkisinkin jännittynyt. Näin käy myös hevosen ja ihmisen väliselle suhteelle, jos ratsastaja saa yllättäviä väkivallan puuskia, jotka hevoselle on epäselviä, mistä johtuu tai ratsastaja yrittää väkivalloin saada hevosta tekemään enemmän, mihin se on fyysisesti valmis. Luottamuksen puute johtaa helposti hevosen valmiustilan kohoamiseen ja pakoreaktion eri muotojen ilmenemisiin, vaikka rentona ollessaan hevosella ei tällaisia piirteitä olisi ollenkaan.

Ratsastaja, joka on tekemisissä jatkuvasti pakoreaktion eri muotojen kanssa, joutuu turvautumaan voiman käyttöön hallitakseen omaa hevostaan. Ja tämä tilanne aiheuttaa jatkuvan voimankäytön kierteen, jonka voi lopettaa vain ymmärtämällä vanhojen mestareiden opettaman viisauden hevosen tyyneyden merkityksestä kaikessa, mitä hevosten kanssa tekee. Hevonen yhdistää aina mielentilan ja oppimansa asian.

Hevoset ovat hyväntahtoisia eläimiä, jotka rentoina ja tyynessä mielentilassa voivat kehittyä esittämään kaiken uljautensa ja upeutensa ratsastajansa kanssa. Ollaan mekin hyväntahtoisia toisiamme ja hevosiamme kohtaan!

Tässä pieni koulutushaaste meille kaikille, hevonen joka videossa esiintyy on 24 vuotias!:
Youtube

Lähteet:
MMT Markku Saastamoinen, Hevosen ruokinta ja terveys, luento, Iisalmi 12.12.2012
Christopher Hess, Training of the Dressage Horse, luentomateriaali, 02/2011
Christopher Hess, Periaatteet klassisesta hevosmiestaidosta ja periaatteet kouluratsastuksesta ja kouluratsastusvalmennuksesta.
General DeCarpentry, Academic Equitation, s. 16-19
Kaimio, Tuire, 2004, Hevosen kanssa s. 75-85