12.10.2012

Ratsastuskulttuuria oppimassa, osa 1

Eversti Christian Carde luennoi aiheesta hevosen hyvinvointia edistävä valmennus 1.10.2012. Lisäksi saimme nauttia hänen valmennuksistaan Ruukin maaseutuopistolla 2.-3.10.2012.

Haluan nostaa muutaman ajatuksen Carden luennolta esiin.

Klassinen ranskalainen koulukunta noudattaa näitä periaatteita ratsastuksessa:
1. Tyydy vähään ratsastuksessasi, pyydä hevoselta usein ja palkitse hevostasi
2. Tee itsesi ymmärretyksi
3. Etene tunnetusta asiasta tuntemattomaan
4. Jaa harjoitukset, käytä useita lepotaukoja.
5. Muuntele tehtäviä ja pidä hevosesi mielenkiinto yllä.
6. Jokainen huonosti tehty harjoitus ei ole pelkästään turha vaan se on hevosellesi haitallinen.

Viimeisestä periaatteesta haluan antaa esimerkin (Jota siis Carde ei esitellyt):

Pidätteet:
Pidätteissä kuolaintuntuman tulisi säilyä kevyenä, ja hevosen tulisi kohottaa rintakehäänsä ja joustaa takaosastaan. Tällöin pidäteet kehittävät hevosen eteen-taakse suuntautuvaa tasapainoa ja takaosan joustavuutta. Kuuliaisuus pidätteille syntyy lopputuloksena  kehon oikeanlaisesta harjoittamisesta ja käytöstä. Jotta hevoselta voidaan vaatia kuuliaisuutta pidätteisiin, hevosen kehoa ja mieltä tulee valmistella pidätteeseen. Oikeaoppinen pidäte seuraa hevosen takaosan joustosta ja rintakehän kohoamisesta.

Kun hevosta ei ole valmisteltu pidätteisiin riittävän hyvin, niin tuolloin hevonen ei kykene joustamaan takanivelistään tai hevonen kulkee lanneselästään jäykkänä. Tällaisessa tilanteessa hevonen ei voi vastata ratsastajan pidätteeseen oikein: kohottaa rintakehäänsä ja joustaa takaa.

Epäonnistuneessa pidätteessä hevonen jarruttaa etujaloillaan, ei joustaen takaosastaan. Tällöin paine ohjassa kasvaa ratsastajan ja hevosen suun välillä, ja tuolloin ratsastaja tarvitsee voimaa pysäyttääkseen hevosen.

Tällaisten pidätteiden toistaminen kuormittaa hevosen etujalkoja ja saa ohjan tiukkenemisen kautta hevosen jännittymään suustaan ja näin ollen koko kehostaan. Hevosen luottamus ratsastajan käteen kärsii ja hevonen alkaa vältellä kuolaintuntumaa. Lisäksi hevosen keho jännittyy, koska tiedämme, että suun jäykistäminen jäykistää koko hevosen kehon. Mitä enemmän tällaista hyödytöntä toistoa jatkamme sitä haitallisempaa se hevosen terveyden ja ratsastettavuuden kannalta on.

Pidäteongelmissa ei yleensä ole kysymys kuuliaisuudesta vaan esimerkiksi väärästä tasapainosta, jännittyneestä mielentilasta, takaosan valmistelemattomuudesta tai hevonen puolustautuu ratsastajan kovaa kättä vastaan. Sen sijaan, että hevosta kiskottaisiin suusta ja pysäyteltäisiin, niin vanhan hevoskultturin mukaan jumpataan ongelma-aluetta.
Esimerkiksi takaosan joustavuuden kehittämiseen voi käyttää takaosan väistätystä ympyrän kaarella molempiin suuntiin. Toinen erinomainen harjoitus, joka löytyy mm. Anthony Paalmanin kirjasta Training Showjumpers, on seinän avulla suoritettava pidätteen kouluttaminen. Harjoituksessa hevosta koulutetaan tuomaan painoa takaosan päälle. Itse olen nämä harjoitukset aikoinaan opiskellut Tuire Kaimion johdolla. Kiitos siitä opetuksesta Tuikulle! Se on ollut yksi merkittävimpiä oppeja ratsastuksessa itselleni.