Siirry pääsisältöön

Silmän harjaannuttaminen- kysymyksiä meille kaikille ratsastajille.

Nyt everstin valmennuksien alla, on hyvä palata peruskysymyksien lähteelle. Koulusäännöt ovat viisaat ihmiset luoneet ja jokaisella asialla on merkityksensä. Eversti Carde painottaakin nykyratsastajille, että jokaisen tulisi perehtyä erittäin huolella koulusääntöjen kohtaan 401.

Koulusääntöjen 401 kohta antaa meille erinomaiset ohjeet, miten hevosen tulisi ratsastettaessa liikkua.
Tässä minun päässäni syntyneitä kysymyksiä 401 kohdan asioista mietittäväksi meille kaikille ratsastajille, osaammeko nähdä asioita, kuten niistä säännöissä lukee.

401: Hevosen koulutuksen tarkoituksena on varjella puhtaita askellajeja.
Osaammeko tunnistaa puhtaan askellajin?
Näemmekö käynnissä samanpuoleisten etu- ja takajalan tekevän V-kirjaimen hevosen sivulta katsottuna?
Näemmekö käynnissä hevosen kaulan ja selän vapautuneen liikkeen?
Näemmekö ristikkäisen etujalan värttinäluun (polven yläpuoleisen osan= kyynärvarren) ja takasäären samansuuntaisuuden ravissa?
Tunnistammeko puhtaan kolmitahtisen ylämäkeen suuntautuvan laukan?

401: Kouluratsastuksen tarkoitus on kehittää hevosen lihaksistoa asteittain ja järjestelmällisesti.
Pystymmekö erottamaan hevosta kehittävän, sen omalle koulutustasolleen soveltuvan liikkumistavan, vai vaatiiko silmämme hevoselta liikaa koulutustasoon nähden?
Eihän ratsastaja halua esittää liian haastavia asioita hevosella vain siksi, että ihastelisimme hänen taitojaan ja unohtaisimme hevosen osaamisen ja taitotason rajoitteet ja esteet?

401: Hevosen henkisen puolen vaatimukset: luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä.
Mistä erotamme luottavaisen hevosen?
Erotammeko nujerretun, fyysisesti liian haastavien tehtävien eteen viedyn hevosen?
Erotammeko hevosen, jolle on koulutettu kaikki ratsastajan käyttämät avut?
Osaammeko nähdä ratsastajan hyväntahtoisuuden hevostaan kohtaan koulutustilanteissa?
Onko ratsastaja rauhallinen ja varmaotteinen hevosensa kanssa?

401: Hevosen on oltava kuolaintuella, niin paikalla kuin liikkeessä. Ratsastaja säilyttää tasaisen kevyen ja pehmeän tuntuman hevosen kumpaankin suupieleen yhtäläisesti. 
Mistä erotamme tasaisen kevyen ja pehmeän kuolaintuntuman?
Miltä näyttää hevonen, joka liikkuu kevyellä ja pehmeällä kuolaintuntumalla?

401: Hevonen kantaa päänsä vakaana, niskasta pehmeässä peräänannossa, kaula vapautuneesti kaartuneena
Mistä erotamme kaulan vapautuneen kaartuneisuuden?
Onko hevosen kaula ojentunut?
Tuleeko hevosen kaulan pyöreä linja yläpuolen lihaksien ojentamisesta?

401: Niska korkeimpana kohtana ja turpa jonkin verran luotiviivan etupuolella.
Erotammeko onko turpa luotilinjan etupuolella?
Erotammeko milloin hevosella ei niska (niskahihna) ole korkeimpana kohtana?

Jos mielessäsi pyörii: Miksi niskan tulee olla korkein kohta? Miksi turvan tulee olla luotiviivan etupuolella? Lue Heuschmannin luento: ratsuhevosen muoto ja liikkuminen sivuiltani.

401: Kadenssi  – tahti, säännöllisyys ja ilmavuus: Hevonen ja ratsastaja ovat harmoninen kokonaisuus. Hevosen liikkuminen on ilmavaa, irtonaista ja ehdottoman säännöllistä. Takaosa kantaa ja hevonen lepää askeleessa. Tahti, ryhti ja tasapaino säilyvät. Edellä mainittu on ominaista kaikelle ravityöskentelylle tempovaihteluineen.
Osaammeko nähdä lepääkö hevonen askeleessa vai kiirehtiikö hevonen pois takajalkojensa päältä?
Miltä näyttää kun hevosen takaosa kantaa?
Säilyykö askelten tahdikkuus tempovaihteluissa?
Liikkuuko hevonen ylämäkeen vai alamäkeen?
Kohottaako hevonen rintakehäänsä ja laskeeko takaosaansa, joustaen nivelistään, kun ratsastaja pyytää hevostaan kokoamaan?
Osaammeko nähdä eron mitä hevoselta vaaditaan HeB-tasolla verrattuna vaikeimpiin luokkiin esim. VaB-tasolla? Mikä hevosessa muuttuu?
Näemmekö hevosen lanneselän pyöristymisen?
Näemmekö joustavasti ja pehmeästi hevoseen vaikuttavan ratsastajan?


Kuvassa yläpuolella: HeB-tason hyvä kokoamisaste. Seuraaville tasoille siirryttäessä hevosen takaosan kantovoimaa ja etuosan kannattelua tulisi kehittää.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännön haasteita vol. 2: ryntäilevä, ohjiin painava hevonen

Olen kohdannut usein hevosia, joiden ongelmana on ohjiin painaminen, kiirehtiminen, ryntääminen ja hätäileminen. Hevoselta ei puutu eteenpäin pyrkimystä, mutta rentous ja tasapaino ovat puutteellisia. 
Ratsastaja joutuu pitelemään hevostaan, jotta hevonen saadaan hallittua. Usein tilanne on se, että hevoselle hankitaan kovempia ja kovempia kuolaimia, jotka aiheuttavat ohjasotteiden rajuudesta riippuen enemmän tai vähemmän kipua hevoselle. Tilanne on kaukana ratsastuksen ihanteista.
Ryntäävä hevonen on jatkuvassa jännittyneisyyden tilassa, joka ei ole hevosen terveyden kannalta suotuisa tilanne, vaikka hevonen voimakeinoja käyttäen saataisiin hallittuakin. Ryntäävän hevosen lihaksisto ei toimi rentona eikä tuolloin hevonen saa kehostaan irti sitä mitä rentona ollessaan saisi. 
Stressi aiheuttaa henkisten ongelmien lisäksi lopulta myös fyysisiä vaivoja mm. mahahaavaa ja ryntäilyn tuloksena syntyvät myös jalkojen vammat kuten jännevammat ja nivelvaivat, kun jännittynyt hevonen ei kuunte…

Istunta ja apujen käyttö teoriaa esteille (George Morris kurssilta)

Istunta:
• Keskieurooppalainen ja Morriksen opettama amerikkalainen tyyli poikkeavat istunnan kannalta: Euroopassa käytetään paljon satulassa istumista (= istumista liikkeen takana) ja Morriksen tyyli perustuu istuntaan liikkeen mukana. Nykypäivänä myös useat eurooppalaiset ratsastajat käyttävät kevyempää istumistyyliä.
• Morriksen tyylissä istuntaa käytetään liikkeen mukana, hyvin harvoin ja harkitusti liikkeen takana. Koskaan ei ratsasteta liikkeen edessä.
• Istunta liikkeen mukana antaa hevoselle vapauden käyttää selkäänsä pyöreämpänä hypyissä.
• Morris painotti, että hevosen selkä on hyvin herkkä, ja ratsastaja ei saa huonolla kehonhallinnallaan tömähdellä hevosen selkään. Hyvä esimerkki on ratsastajan tömähtäminen satulaan pidätteen aikana, tällöin ratsastajan istunta jäykistää hevosen selän.
Morris suosii istuntaa liikkeen mukanaLiikkeen mukana istunta 
= jatkuva etunoja, jonka kulma riippuu askellajista ja tarpeesta.
Tällöin ei istuta pakaroiden päällä, lonkkakulma on suljettu…

Hevosen hyvinvointi ja tunteet kouluttamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Tämä kirjoitus on syntynyt käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkäri Tuulia Applebyn luennon inspiroimana. Luentoa seurasi etänä yli 350 kuuntelijaa.  Luento järjestettiin 2.6.2020.
Luennolla käsitellyt taustakysymykset: Mikä saa eläimen käyttäytymään tietyllä tavalla?
Mitä eläimen aivoissa tapahtuu eri tunnetiloissa? Tietoja eläinlääkäri Tuulia ApplebystaSveitsissa opiskellut eläinlääkäriksiEnglannissa jatkokoulutus käyttäytymiseen liittyenSomerolla oma praktiikka: Linkki AB-klinikalle3-4 vuotinen kliininen käyttäytymistiede: käytösongelmien ratkaisu Mitä luennolla käsiteltiin Fyysinen ja psyykkinen tasapaino ja epätasapaino
Fyysinen ja mentaalinen tasapaino, eli homeostaasi, on terveen elimistön tila.   Tilanne, jossa keho ja mieli eivät ole tasapainossa on elimistön stressitila. Homeostaasin toimiessa elimistö palautuu takaisin tasapainoon. Pitkäaikaisessa stressitilassa elimistö ei palaudu tasapainotilaan.
Tunteet
Miten tunteet vaikuttavat käytökseen?Hevosilla (kuten muilla eläimillä…