30.5.2012

Silmän harjaannuttaminen- kysymyksiä meille kaikille ratsastajille.

Nyt everstin valmennuksien alla, on hyvä palata peruskysymyksien lähteelle. Koulusäännöt ovat viisaat ihmiset luoneet ja jokaisella asialla on merkityksensä. Eversti Carde painottaakin nykyratsastajille, että jokaisen tulisi perehtyä erittäin huolella koulusääntöjen kohtaan 401.

Koulusääntöjen 401 kohta antaa meille erinomaiset ohjeet, miten hevosen tulisi ratsastettaessa liikkua.
Tässä minun päässäni syntyneitä kysymyksiä 401 kohdan asioista mietittäväksi meille kaikille ratsastajille, osaammeko nähdä asioita, kuten niistä säännöissä lukee.

401: Hevosen koulutuksen tarkoituksena on varjella puhtaita askellajeja.
Osaammeko tunnistaa puhtaan askellajin?
Näemmekö käynnissä samanpuoleisten etu- ja takajalan tekevän V-kirjaimen hevosen sivulta katsottuna?
Näemmekö käynnissä hevosen kaulan ja selän vapautuneen liikkeen?
Näemmekö ristikkäisen etujalan värttinäluun (polven yläpuoleisen osan= kyynärvarren) ja takasäären samansuuntaisuuden ravissa?
Tunnistammeko puhtaan kolmitahtisen ylämäkeen suuntautuvan laukan?

401: Kouluratsastuksen tarkoitus on kehittää hevosen lihaksistoa asteittain ja järjestelmällisesti.
Pystymmekö erottamaan hevosta kehittävän, sen omalle koulutustasolleen soveltuvan liikkumistavan, vai vaatiiko silmämme hevoselta liikaa koulutustasoon nähden?
Eihän ratsastaja halua esittää liian haastavia asioita hevosella vain siksi, että ihastelisimme hänen taitojaan ja unohtaisimme hevosen osaamisen ja taitotason rajoitteet ja esteet?

401: Hevosen henkisen puolen vaatimukset: luottavainen, kuuliainen ja eteenpäinpyrkivä.
Mistä erotamme luottavaisen hevosen?
Erotammeko nujerretun, fyysisesti liian haastavien tehtävien eteen viedyn hevosen?
Erotammeko hevosen, jolle on koulutettu kaikki ratsastajan käyttämät avut?
Osaammeko nähdä ratsastajan hyväntahtoisuuden hevostaan kohtaan koulutustilanteissa?
Onko ratsastaja rauhallinen ja varmaotteinen hevosensa kanssa?

401: Hevosen on oltava kuolaintuella, niin paikalla kuin liikkeessä. Ratsastaja säilyttää tasaisen kevyen ja pehmeän tuntuman hevosen kumpaankin suupieleen yhtäläisesti. 
Mistä erotamme tasaisen kevyen ja pehmeän kuolaintuntuman?
Miltä näyttää hevonen, joka liikkuu kevyellä ja pehmeällä kuolaintuntumalla?

401: Hevonen kantaa päänsä vakaana, niskasta pehmeässä peräänannossa, kaula vapautuneesti kaartuneena
Mistä erotamme kaulan vapautuneen kaartuneisuuden?
Onko hevosen kaula ojentunut?
Tuleeko hevosen kaulan pyöreä linja yläpuolen lihaksien ojentamisesta?

401: Niska korkeimpana kohtana ja turpa jonkin verran luotiviivan etupuolella.
Erotammeko onko turpa luotilinjan etupuolella?
Erotammeko milloin hevosella ei niska (niskahihna) ole korkeimpana kohtana?

Jos mielessäsi pyörii: Miksi niskan tulee olla korkein kohta? Miksi turvan tulee olla luotiviivan etupuolella? Lue Heuschmannin luento: ratsuhevosen muoto ja liikkuminen sivuiltani.

401: Kadenssi  – tahti, säännöllisyys ja ilmavuus: Hevonen ja ratsastaja ovat harmoninen kokonaisuus. Hevosen liikkuminen on ilmavaa, irtonaista ja ehdottoman säännöllistä. Takaosa kantaa ja hevonen lepää askeleessa. Tahti, ryhti ja tasapaino säilyvät. Edellä mainittu on ominaista kaikelle ravityöskentelylle tempovaihteluineen.
Osaammeko nähdä lepääkö hevonen askeleessa vai kiirehtiikö hevonen pois takajalkojensa päältä?
Miltä näyttää kun hevosen takaosa kantaa?
Säilyykö askelten tahdikkuus tempovaihteluissa?
Liikkuuko hevonen ylämäkeen vai alamäkeen?
Kohottaako hevonen rintakehäänsä ja laskeeko takaosaansa, joustaen nivelistään, kun ratsastaja pyytää hevostaan kokoamaan?
Osaammeko nähdä eron mitä hevoselta vaaditaan HeB-tasolla verrattuna vaikeimpiin luokkiin esim. VaB-tasolla? Mikä hevosessa muuttuu?
Näemmekö hevosen lanneselän pyöristymisen?
Näemmekö joustavasti ja pehmeästi hevoseen vaikuttavan ratsastajan?


Kuvassa yläpuolella: HeB-tason hyvä kokoamisaste. Seuraaville tasoille siirryttäessä hevosen takaosan kantovoimaa ja etuosan kannattelua tulisi kehittää.