27.5.2011

Apujenkäyttö esteillä (George Morris kurssilta)

Apujen käyttö:
• Eteenpäinvievät avut:
o Pohje on perusapu eteenpäinvieville avuille.
o Pohjetta käytetään ainoastaan puristaen, sillä ei potkita, tökitä.
o Mikäli tarvitaan vahvistusta pohjeavulle käytetään vahvisteena: 1. maiskutusta, 2. kannusta 3. raippaa.
o Vahvistus valitaan aina hevosen ja tilanteen mukaan. Mikäli oletetaan hevosen epäröivän vain hieman, käytetään maiskutusta. Jos hieman enemmän epäröintiä, niin otetaan kannus käyttöön, ja jos epäillään hevosen jarruttavan rajusti, otetaan raippa vahvistamaan eteenpäin vievää apua.
o Raipan käyttöä tulee harjoitella, jotta ratsastaja osaa tarvittaessa käyttää raippaa. Raippaa käytetään aina irrottaen raippakäsi ohjasta. Raippaa käytetään pohkeen taakse. Aina huomioidaan hevosen luonne ja sen hetkinen tilanne, kun raipan käytön voimakkuutta arvioidaan. Voimaa ei saa käyttää liian rajusti, jotta hevonen ei mene tolaltaan.
o Koskaan ei saa käyttää liian rajusti vahvisteita, koska se saa hevosen vain pois tolaltaan.
o Esimerkiksi kannukset valitaan hevosen mukaan. Ohut ja herkkänahkaiselle hevoselle ei koskaan valita teräviä ja kovia kannuksia.
o Hyvä testi hevoselle onko hevonen kuuliainen pohkeelle, on vastalaukka ja seuraava testi ovat laukanvaihdot askeleessa.
o Esteen eteen pysähtyminen on yksinkertaistettuna merkki eteenpäin vievien apujen käytön puutteesta (ratsastajasta johtuva) tai niiden kuuliaisuuden puutteesta (koulutuksen puutteesta). Tällöin puututaan asiaan vahvistamalla eteenpäin vieviä apuja ja kouluttamalla hevosta herkäksi avuille. Esteen edessä hevoselle muistutetaan apujen olemassa olosta, muttei hevosta säikäytetä liian rajuilla apujen käytöllä. Tarvittaessa voidaan avustaa myös maasta käsin.
o Pukittelu on paha tapa hevosella, jota ei saa sallia. Se on merkki ratsastajan pohkeen vastustelusta, mutta usein se johtuu siitä, että ratsastajan häiritsee hevosta jalallaan.
o Pukittelu, potkiminen tai köyriminen keskeytetään nostamalla käsiä ja ratsastamalla hevosta eteenpäin.
• Pidäte ja puolipidäte:
o Kättä käytetään puristaen, ja tarvittaessa kohottaen. Hevosta ei vedetä, sahata, kiskota, revitä. Kättä ei paineta alas pidätettäessä. Aina kyynärpäästä suora linja hevosen suuhun.
o Puolipidäte on yksinkertainen hevosen tasapainon tarkastus, jonka tarkoituksena on ohjata hevonen hyvään tasapainoon.
o Jos hevonen on kevyellä kuolaintuntumalla, säilyttää liikkeiden rytmin tasaisena, kääntyy helposti ja vastaa apuihin tiedät hevosen olevan tasapainossa.
o Hevonen on huonossa tasapainossa, mikäli se painaa ohjalle, ei käänny helposti tai ryntää. Puolipidätteiden tehtävänä on korjata tämä tilanne.
o Pidäte siirtää hevosen hitaampaan askellajiin tai pysäyttää hevosen. Myös peruutus suoritetaan samalla puristavalla ohjasotteella.
o Pidäte ei saa olla raju, hevosen tulee siirtyä pehmeästi hitaampaan askellajiin.
o Lisäksi Morris hyödyntää paljon seiniä ja kulmia hevosen jarruttamisessa.
o Veto-ohja on vahva ohjasote, jonka tarkoituksena on kouluttaa hevosta kuuliaiseksi pidätteille. Yleensä käytetään normaalia pidätettä, mutta tarvittaessa käytetään veto-ohjaa.
o Veto-ohja koulutetaan hevoselle ensin pysähdyksessä, tämän jälkeen asteittain nopeutta kasvatetaan. Lopulta sitä voidaan käyttää oikeassa tilanteessa.
o Veto-ohja: sisäkäsi painetaan hevosen sään eteen kaulaan kiinni ja ulkokäsi nousee ylös ja taakse. Välittömästi hevosen reagoidessa ote hellittää.
o Veto-ohjaa ei saa käyttää rajusti vaan tulee käyttää pehmeästi.
• Kääntävät avut:
o Ensin ratsastaja katsoo minne aikoo ratsastaa
o Ohjat: Sisäohja johtaa, ulko-ohjalla painetaan hevosen kaulaa (niskaohja), kädet toimivat joustavasti ja tasaisesti.
o Pohkeet: Ulkopohje vaikuttaa aavistuksen satulavyön takana puristaen.
o Kun hevonen vastaa kääntäviin apuihin, ratsastaja pehmenee avuillaan.
o Vauhtia säädellään tarvittaessa joko eteenpäin vievillä avuilla tai puolipidätteillä.

Lähteet:
George H. Morris Taitava Ratsastaja, 2010
George H. Morris valmennusklinikka, muistiinpanot, 3.-5.5.2011