Siirry pääsisältöön

Tuntuma ja pidätteet vievät ratsastuksen ihanan aarteen luo

Vetokisa hevosen kanssa?
Jos joudut ns. vetokisaan hevosesi kanssa, tiedät ratsastavasi väärässä tasapainossa kulkevaa hevosta ja silloin myös ratsastajan oma istunta on usein pettänyt. Aina kun ratsastaja vetää/hevonen painaa, täytyy muistaa, että voima, jota käytetään, tuntuu hevosen niskassa 10 kertaisena. Mikäli käytetään vipuvarsikuolaimia tai gramaania voima vielä lisääntyy. Tämä johtuu hevosen niskan vipuvarsi vaikutuksesta, eli ihan puhtaasti fysiikan laeista, joihin me emme voi vaikuttaa. Olemme suorassa yhteydessä herkimpään kohtaan hevosesta.

Hevonen ei koskaan tahallaan paina ohjiin, vaan kipua aiheuttava vastaan painaminen johtuu ensiksi vastarefleksistä, joka laukeaa tahattomasti. Tämän jälkeen liikemallista tulee opittu, jolloin hevonen ei muilla tavoin osaa jarruttaa. Tällöin hevonen oppii liikemalliksi tuomaan painoaan etujaloille ja jarruttamaan etuosan kautta. Tämä asia ei valitettavasti vie hevosta koulutustasossa eteenpäin.

Ratsastajan on hyvä tietää, että hevosen suussa on hyvin paljon tuntoreseptoreita ja se tuntee kipua. Usein kuolaimeen painaminen onkin puolustautumista kipua vastaan tai hevonen ei osaa muunlaista tapaa toimia ratsastuksessa.

Toinen puoli asiassa on ratsastaa tyhjällä tuntumalla, jolloin hevonen pakenee tuntumaa usein kuolaimen taakse. Tällöin hevonen on oppinut sulkemaan leukakulmaansa liikaa, sillä silloin helpottaa ratsastajan käden aiheuttama paine. Tällöin emme enää pääse auttamaan hevosta parempaan tasapainoon. Koska kaulan "broken-line" katkaisee tärkeät lihasketjulinjan, jonka avulla pääsemme auttamaan hevosta pyöristämään lannetta ja tuomaan takajalkoja syvemmälle kohti painopistettä.

Mutta ei hätää, sillä tämä asia on täysin mahdollista kouluttaa hevoselle toisin.

Pidätteiden opettaminen
Hevonen on hyödyllistä kouluttaa vastaamaan pidätteisiin oikein, jolloin sillä ei käynnisty vastustelua ohjille ja etupainoiseksi kaatumista, vaan hevonen koulutetaan jarruttamaan takaosallaan. Hevosen tulisi säilyä kevyellä tuntumalla pidätteiden aikana, siirtää painoaan takaosalle ja kohottaa säkäänsä. Tätä taitoa hevonen ei opi suusta vetämällä, vaan sille tulee kouluttaa pidäte  ilman vastarefleksin laukeamista.
Koulutus etenee hyvin pienin portain. Voit katsoa tämän blogin videoista, pidäteketjun kouluttaminen. Näet yhden tavan kouluttaa hevosta tuomaan takaosaansa syvemmälle alle puoli kerrrallaan.

Malta opiskella pidäte huolella! 
Jokainen pidäte, joka tehdään hyvin, auttaa hevosta kantamaan ratsastajaansa paremmin. Tämä asia kannattaa opiskella itse huolella ja saada omaan mieleen muistijälki, miltä tuntuu tasapainossa olevan hevosen jarrutus.

Tuntuma-asiaa
Minut on sivistetty (eversti Carden toimesta) kevyen tuntuman kannattajaksi. Jatkuva kevyt tuntuma hevosen suuhun on välttämätön ja VAIKEA asia. Tuntuma on juuri niin hyvä, kuin on ratsastajan oman vartalon hallinta, koska käsien hallinta on täysin riippuvainen muusta kehosta. George Morriksen kirjassa tuntumaan voimaksi sanotaan 150 g/ohja. Mikä painaa 150 g? Normaali jugurttipurkki. Ota käteesi jugurttipurkki, ja mieti, tuntuuko hevosen suu yhtä kevyesti käteesi? Mielestäni pitäisi tuntua. Ei paljoa enempää, mutta ei myöskään vähempää!

Tiedän olevan muitakin koulukuntia asian suhteen, mutta olen tämän asian puolesta puhuja niin pitkään, kunnes joku tieteellisesti todistaa, että on hevosen hyvinvoinnille ja henkiselle puolelle on parempi, kun hevosta ratsastetaan kovemmalla ja vahvemmalla tuntumalla.

Kenelläkään ei ilman vuosien harjoittelua kehity oikeaoppista tuntumaa, koska kyseessä on hevosen ja ratsastajan tasapainosta, kehonhallinnasta ja rentoudesta riippuva asia. Mutta ratsastajalla on hyvä olla suuri motivaatio kehittää tätä puolta itsestään, sillä sen kun saavuttaa, niin löydät sateenkaaren päästä aarteen:

Mitä ihanampaa onkaan, kuin ratsastaa hevosella joka on kuin ihmisenajatus ja mieli?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Käytännön haasteita vol. 2: ryntäilevä, ohjiin painava hevonen

Olen kohdannut usein hevosia, joiden ongelmana on ohjiin painaminen, kiirehtiminen, ryntääminen ja hätäileminen. Hevoselta ei puutu eteenpäin pyrkimystä, mutta rentous ja tasapaino ovat puutteellisia. 
Ratsastaja joutuu pitelemään hevostaan, jotta hevonen saadaan hallittua. Usein tilanne on se, että hevoselle hankitaan kovempia ja kovempia kuolaimia, jotka aiheuttavat ohjasotteiden rajuudesta riippuen enemmän tai vähemmän kipua hevoselle. Tilanne on kaukana ratsastuksen ihanteista.
Ryntäävä hevonen on jatkuvassa jännittyneisyyden tilassa, joka ei ole hevosen terveyden kannalta suotuisa tilanne, vaikka hevonen voimakeinoja käyttäen saataisiin hallittuakin. Ryntäävän hevosen lihaksisto ei toimi rentona eikä tuolloin hevonen saa kehostaan irti sitä mitä rentona ollessaan saisi. 
Stressi aiheuttaa henkisten ongelmien lisäksi lopulta myös fyysisiä vaivoja mm. mahahaavaa ja ryntäilyn tuloksena syntyvät myös jalkojen vammat kuten jännevammat ja nivelvaivat, kun jännittynyt hevonen ei kuunte…

Istunta ja apujen käyttö teoriaa esteille (George Morris kurssilta)

Istunta:
• Keskieurooppalainen ja Morriksen opettama amerikkalainen tyyli poikkeavat istunnan kannalta: Euroopassa käytetään paljon satulassa istumista (= istumista liikkeen takana) ja Morriksen tyyli perustuu istuntaan liikkeen mukana. Nykypäivänä myös useat eurooppalaiset ratsastajat käyttävät kevyempää istumistyyliä.
• Morriksen tyylissä istuntaa käytetään liikkeen mukana, hyvin harvoin ja harkitusti liikkeen takana. Koskaan ei ratsasteta liikkeen edessä.
• Istunta liikkeen mukana antaa hevoselle vapauden käyttää selkäänsä pyöreämpänä hypyissä.
• Morris painotti, että hevosen selkä on hyvin herkkä, ja ratsastaja ei saa huonolla kehonhallinnallaan tömähdellä hevosen selkään. Hyvä esimerkki on ratsastajan tömähtäminen satulaan pidätteen aikana, tällöin ratsastajan istunta jäykistää hevosen selän.
Morris suosii istuntaa liikkeen mukanaLiikkeen mukana istunta 
= jatkuva etunoja, jonka kulma riippuu askellajista ja tarpeesta.
Tällöin ei istuta pakaroiden päällä, lonkkakulma on suljettu…

Hevosen hyvinvointi ja tunteet kouluttamisen näkökulmasta tarkasteltuna

Tämä kirjoitus on syntynyt käyttäytymiseen perehtyneen eläinlääkäri Tuulia Applebyn luennon inspiroimana. Luentoa seurasi etänä yli 350 kuuntelijaa.  Luento järjestettiin 2.6.2020.
Luennolla käsitellyt taustakysymykset: Mikä saa eläimen käyttäytymään tietyllä tavalla?
Mitä eläimen aivoissa tapahtuu eri tunnetiloissa? Tietoja eläinlääkäri Tuulia ApplebystaSveitsissa opiskellut eläinlääkäriksiEnglannissa jatkokoulutus käyttäytymiseen liittyenSomerolla oma praktiikka: Linkki AB-klinikalle3-4 vuotinen kliininen käyttäytymistiede: käytösongelmien ratkaisu Mitä luennolla käsiteltiin Fyysinen ja psyykkinen tasapaino ja epätasapaino
Fyysinen ja mentaalinen tasapaino, eli homeostaasi, on terveen elimistön tila.   Tilanne, jossa keho ja mieli eivät ole tasapainossa on elimistön stressitila. Homeostaasin toimiessa elimistö palautuu takaisin tasapainoon. Pitkäaikaisessa stressitilassa elimistö ei palaudu tasapainotilaan.
Tunteet
Miten tunteet vaikuttavat käytökseen?Hevosilla (kuten muilla eläimillä…